Nälkä kalvaa Mauritanian lapsia

Mariem Mint Ahmedoun kahdeksankuiset kaksospojat ovat olleet aliravittuja syntymästään asti. Äidillä ei riitä heille maitoa, sillä hän on itsekin aliravittu Afrikan Sahelin alueen kuivuuden vuoksi.

– Sateet jäivät tulematta, ja me jäimme ilman satoa. Ostimme vähän riisiä velaksi, mutta liha on loppu ja maito vähissä. Välillä emme saa ruokaa kahteen päivään, Ahmedou kuvaa kylänsä tilannetta.

Hän asuu Doueran kylässä noin 800 kilometriä itään Mauritanian pääkaupungista Nouakchottista. Kylä sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Sahelin hiekka- ja kivierämaassa.

Kuivuus on piinannut seutua jo kuukausien ajan. Maaseudulta alkoi loppua ruoka helmikuun alussa. Seuraavaan sadekauteen – jos sellainen tulee – on puoli vuotta.

Mauritanian ohella kuivuus kurittaa Burkina Fasoa, Tshadia, Malia ja Nigeriä sekä Kamerunin, Nigerian ja Senegalin pohjoisosia. Avustusjärjestöjen mukaan nälkä uhkaa pian kahtatoista miljoonaa ihmistä.

Vähäisimmät vesivarat

Mauritanialla on maailman vähäisimmät juomavesivarat, ja ruoka on loppumassa jo kolmannekselta maan 3,5 miljoonasta asukkaasta.

– Tilanne on äärimmäisen vakava, varsinkin pienille lapsille, Kiffan terveyskeskuksen ravintoasiantuntija Khadijettou Jarboue sanoo.

Jono klinikan edessä kasvaa viikko viikolta.

– Olen todella huolissani vakavasti aliravittujen lasten määrän nopeasta kasvusta, Jarboue kertoo tutkiessaan alle kaksivuotiasta tyttöä, joka on tuotu klinikalle 45 kilometrin päästä.

Tytön käsivarren mittaus kertoo Jarbouelle karun totuuden: tämä on vakavasti aliravittu.

– Meillä ei ole maitoa eikä ruokaa. Hengissä pysyminen käy koko ajan vaikeammaksi. Kylässämme on paljon aliravittuja lapsia, pikkutytön äiti M’Barka Mint Salem selittää.

Ruoka kallistuu, karja kuolee

Aliravituista lapsista jopa 60 prosenttia menehtyy ruokakriisin aikana. Sahelissa voi käydä vielä huonommin, koska alue ei ole ehtinyt toipua vuoden 2010 ankarasta kuivuudesta.

– Sahel on pysyvästi kriisissä ja kroonisen ruokapulan kourissa, YK:n lastenrahaston Unicefin ravintoasioiden neuvonantaja Felicité Tchibindat summaa.

Jopa ”normaalina” vuonna puolet Sahelin alueen alle viisivuotiaista kärsii aliravitsemuksesta. Akuutin aliravitsemuksen osuus ylittää jatkuvasti kymmenen prosentin rajan, jota Unicef pitää hätätilan merkkinä.

Nyt tilanne on paljon pahempi.

– Jokainen lisäsokki vaarantaa satojentuhansien elämän, Tchibindat sanoo.

Sahelin tämänvuotinen kuivuus on YK:n mukaan kovin vuosikymmeniin. Elintarvikkeiden hinnat ovat jopa kolminkertaistuneet Mauritaniassa ja muissa alueen maissa.

Seudun tärkeimmän maksuvälineen, karjan, hinta sen sijaan laskee nopeasti laidunten ehtymisen seurauksena. Teitä reunustavat janoon ja nälkään kuolleiden eläinten ruhot.

Pahin kuivuus miesmuistiin

– On vasta helmikuu, ja ihmiset ovat jo avun tarpeessa. Pelottaa ajatella kesäkuuta, jolloin kuivuus on huipussaan, Mauritanian Hodh el Gharbin maakunnan kuvernööri Cheik Abdahllahi Ewah kauhistelee.

Legaeren kylän viljavaraston hoitaja Jeddou Ould Abdallahi katselee toivottomana muutamaa jäljellä olevaa hirssi- ja vehnäsäkkiä.

– Olemme nälänhädän partaalla, ja ihmisten terveys heikkenee nopeasti, hän sanoo.

Abdallahin mukaan sadot ovat kutistuneet koko 2000-luvun vähentyneiden ja vaikeasti ennakoitavien sateiden takia. Nyt kuivuus on kuitenkin pahempi kuin koskaan hänen liki 50-vuotisen elämänsä aikana.

Lähistöllä koko kylän väki yrittää suojella yhteismaan niukkaa hirssisatoa lintuparvilta. Naiset ja lapset huutavat ja ravistelevat kiviä peltipurkeissa. Toiset peittävät kasveja kankailla.