Ristiriitainen kyläohjelma
Etiopian hallitus aikoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan siirtää 1,5 miljoonaa ihmistä asumaan uusiin kyliin vuoteen 2013 mennessä. Järjestön mukaan kyse on paikoin pakkosiirroista alueilla, joilla hallitus vuokraa suuria maa-aloja ulkomaisille yrityksille ja hallituksille.
Useat avunantajat ja järjestöt tutkivat ohjelmaa, josta Suomen suurlähetystön diplomaatti kuuli illallisella Benishangul-Gumuzissa vuonna 2010. Asiasta kirjoitti Development Today -lehti 11. helmikuuta.
Suomella on kaksi kehitysyhteistyöohjelmaa Benishangul-Gumuzin alueella, jossa Etiopian hallitus toteuttaa kyläohjelmaa. Suurlähetystö ei löytänyt todisteita siitä, että väestöä olisi siirretty väkisin. (Kepa.fi)
Etiopian faktat
– Sisämaavaltio Afrikan sarvessa
– Asukkaita 85 miljoonaa
– Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 39 %
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 29,8 %
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 174/187
(Lähde: YK)
Etiopia vakuuttaa, että kansan niukasti elävä enemmistökin hyötyy viime vuosien reippaasta talouskasvusta. Toisten mielestä köyhyyden nujertamiseen on kuitenkin vielä matkaa.
YK:n mukaan Etiopia oli viime vuonna Afrikan toiseksi nopeimmin kasvava talous Ghanan jälkeen. Etiopian hallitus laskee talouden kasvaneen yli kymmenen prosentin vuosivauhtia seitsemän viime vuotta. Maailmanpankki puhuu 8,7 prosentin kasvusta.
Aiemmin Etiopia pääsi otsikoihin vakavien nälänhätien ja kehnojen terveysolojensa vuoksi. Esimerkiksi äitiyskuolleisuus on ollut maailman huippua.
Viime aikoina Etiopia on lisännyt sosiaali-, terveys- ja koulutusmäärärahojaan sekä kiihdyttänyt infrastruktuurin rakentamista.
Työtä maaseudulle
Etiopian tiedotusministeri Akemayehu Ejigu uskoo, että valtio voi nousta köyhimpien maiden kastista keskituloisiin vuonna 2016.
Hän lukee kasvun lisääntyneen viljantuotannon ansioksi. Maaseudun työllisyyttä kohennetaan rakentamalla 73 000 kilometriä uusia teitä.
– Samalla viljelijöiden pääsy markkinoille helpottuu, Ejigu sanoo.
Talouskonsultti Abeba Bezu kertoo, että vuonna 2005 etiopialaisista oli köyhiä 38,7 prosenttia, mutta viisi vuotta myöhemmin enää 31 prosenttia. Maassa on asukkaita liki 85 miljoonaa.
– Kehitys on ollut huomattavaa, hän arvioi.
Vuoteen 2009 ulottuva YK:n tilasto kuitenkin kertoo, että 39 prosenttia etiopialaisista eli alle 1,25 dollarilla päivässä.
Taloustieteen apulaisprofessori Teshome Adugna varoittaa Etiopian tilastojen ja hallinnon heikkouksista.
Kehitys vaatii aikaa
Adugna myöntää, että Etiopian kasvulla on laaja pohja, koska se kattaa sekä maatalouden, teollisuuden että palvelut.
– Kaupunkien työttömyyden emme kuitenkaan odota katoavan nopeasti.
– Moni hyötyy Etiopian talouskasvusta, mutta en sanoisi, että enemmistön elämä on kohentunut. Siihen yltävä sosiaalinen kehitys vaatii aikaa, Adugna pohtii.
Britannian kehitysapuvirasto arvioi, että sen tuella 2004 aloitettu terveysohjelma tavoittaa jo yhdeksän miljoonaa ihmistä. Malariatartuntoja on saatu vähennettyä 73 prosenttia myrkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen ansiosta.
Kun samojen kylien lapset on rokotettu tavallisia tartuntatauteja vastaan, alle viisivuotiaiden kuolleisuus on alentunut 62 prosenttia.
Ehkäisyn käyttö on yleistynyt, ja koulun aloittavien lasten osuus on noussut viidessä vuodessa 91:stä 96 prosenttiin.
Nälkä ei kadonnut
Konsultti Bezu muistuttaa, että maaseutu elää ilmastonmuutoksen armoilla ja kuivuus voi iskeä milloin tahansa.
– Moni kärsii nälästä. Kaikki eivät saa kahta tai kolmea ateriaa päivässä, oppositiossa olevan Etiopian demokraattisen puolueen johtaja Mushe Semu vahvistaa.
Semu ei usko maansa kipuavan keskituloisten kastiin.
– 85 prosenttia kansasta asuu maaseudulla. Kehitys edellyttää, että kaikki käyttökelpoinen viljelysmaa jaetaan asukkaille, hän sanoo.
Valtion virkamies Abiy Getahun moittii palkkatasoa matalaksi muuhun Afrikkaan verrattuna.
– Palkkani on noussut kymmenessä vuodessa alle 19 euroa, vaikka hinnat ovat kohonneet pilviin, hän sanoo.
Ristiriitainen kyläohjelma
Etiopian hallitus aikoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan siirtää 1,5 miljoonaa ihmistä asumaan uusiin kyliin vuoteen 2013 mennessä. Järjestön mukaan kyse on paikoin pakkosiirroista alueilla, joilla hallitus vuokraa suuria maa-aloja ulkomaisille yrityksille ja hallituksille.
Useat avunantajat ja järjestöt tutkivat ohjelmaa, josta Suomen suurlähetystön diplomaatti kuuli illallisella Benishangul-Gumuzissa vuonna 2010. Asiasta kirjoitti Development Today -lehti 11. helmikuuta.
Suomella on kaksi kehitysyhteistyöohjelmaa Benishangul-Gumuzin alueella, jossa Etiopian hallitus toteuttaa kyläohjelmaa. Suurlähetystö ei löytänyt todisteita siitä, että väestöä olisi siirretty väkisin. (Kepa.fi)
Etiopian faktat
– Sisämaavaltio Afrikan sarvessa
– Asukkaita 85 miljoonaa
– Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 39 %
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 29,8 %
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 174/187
(Lähde: YK)
uutiskirje 
