Ydinvoima-aktivisti ja entinen tutkija Oleg Bodrov varoittaa, ettei Suomeen tuotavan venäläisen ydinsähkön tuotanto täytä eurooppalaisia turvallisuuskriteereitä. Bodrov vieraili tiistaina Suomen luonnonsuojeluliitossa.
Lisää huolia Bodrovin mukaan aiheuttaa Suomenlahden rannalla sijaitseva Sosnovyi Borin ydinvoimala. Sen lähettyviltä ollaan rakentamassa uutta sähkönsiirtokaapelia Viipuriin. Se lisää siirtokapasiteettia myös Suomeen ja johtaa todennäköisesti Sosnovyi Borin reaktoreiden käyttöiän pidentämiseen entisestään, sanoi Bodrov.
Hänen mukaansa alueella on turvallisuusuhkia jo nyt. Kuudesta uudesta jäähdytystornista vapautuu päivittäin 200 000 tonnia vesihöyryä, joka saattaa osoittautua riskiksi voimala-alueen sähköjohdoille etenkin talvella.
Jo aiemmin voimalan tiettyjen reaktoreiden käyttöikää on päätetty pitkittää vuoteen 2026. Vanhimpien reaktoreiden käyttöikä pitenee suunnitellusta 30 vuodesta 45 vuoteen. Sosnovyi Borin vanhimmat reaktorit ovat samaa tyyppiä kuin vuonna 1986 räjähtänyt Tshernobylin ydinvoimala.
”Jätteet siirretään Siperiaan”
Oleg Bodrovin mukaan päätöstä reaktoreiden käyttöiän pitkittämisestä ei ole tehty avoimesti. Ympäristövaikutusten arviota ei ole suoritettu eikä julkista keskustelua aiheesta käyty.
– Venäläistä ydinsähköä ei ole tuotettu turvallisesti tai reilusti. Vanhat reaktorit vaarantavat koko Baltian alueen ihmisten ja ympäristön turvallisuuden. Lopulta ydinjätteet jäävät kuitenkin venäläisten huoleksi. Sosnovyi Borista jätteet siirretään Siperiaan, jossa sikäläiset ihmiset eivät ole missään vaiheessa hyötyneet koko projektista. He kantavat vain jätteen säilytyksen vastuun ja riskit, hän muistutti.
Suomi tuo Venäjältä
Vuonna 2010 Suomi toi 11 638 gigawattia sähköstään Venäjältä. Se oli 74 prosenttia kaikesta Suomeen tuodusta sähköstä. Oleg Bodrovin mukaan määrä vastaa kahta Tshernobylin ydinvoimalan tuotantoa. Sosnovyi Borin ydinvoimalassa tuotettu sähkö päätyy Suomen kautta myös Pohjoismaiden yhteisille markkinoille. Onnettomuus Sosnovyi Borissa vaikuttaisi koko Baltian alueeseen.
– Elämme yhteisellä alueella, yhteisessä ympäristössä ja ekosysteemissä. Tarvitsemme myös yhteiset pelisäännöt, joiden noudattaminen on edellytys toimiessamme yhteisillä sähkömarkkinoilla. Tällä hetkellä turvallisuus ei ole naapurimaissa samalla tasolla, totesi niin ikään Suomen luonnonsuojeluliiton vieraana tilaisuudessa puhunut Norjan luonnonsuojeluliiton Tore Braend.
uutiskirje 
