Andien sääviisaat tekevät osuvia ennusteita

Ilmastonmuutos on vaikeuttanut sään ennustamista Perun Andeilla, mutta alkuperäisasukkaiden perimätiedosta on hyötyä mullistusten keskelläkin.

Säiden oikuttelu vaarantaa intiaanien vanhojen viljelykasvien, kuten perunan, maissin ja kvinoan, sadot.

– Sateet tulevat liian aikaisin tai myöhään, kaivot kuivuvat, halla iskee milloin sattuu ja maa kovettuu kuumuuden sekä veden vähyyden seurauksena, Cied-tutkimuslaitoksen sosiologi Ricardo Claverías listaa.

Laitos on 1980-luvulta lähtien koonnut ja tallettanut Punon seudun talonpoikien perimätietoa.

– Ympäröivä luonto kertoo meille ilmaston muuttuvan. Kymmenen vuotta siten kylämme läheinen vuorenhuippu oli lumen peittämä ympäri vuoden, Apurímacin yhteisön johtaja Valentín Ccahuana havainnoi.

Sääviisaiden verkostot

Intiaanit ovat tarkkailleet luontoa sukupolvien ajan, ja se auttaa heitä myös ilmastonmuutoksen tulkinnassa, Cuzcon aluehallinnon ympäristöjohtaja Edwin Mansilla vakuuttaa.

Intiaaniyhteisössä säätietäjät, ketsuan kielellä arariwat, ovat yleensä iäkkäämmästä päästä, mutta joukkoon voi päästä joku kolmekymppinenkin.

Punossa, 100–150 asukkaan kylässä voi olla 20 arariwaa, jotka verkostoituvat muiden kylien sääennustajien kanssa, Claverías kertoo.

Lisäksi maatöissä rannikolla käyvät kyläläiset tuovat uutta tietoa kotiseudulleen. Sääviisaat pitävät kokouksia ja kirjaavat ylös ennustuksia ja suosituksia kylvöajoista.

Satoennusteet perustuvat havaintoihin tiettyjen kasvien kukkimisajoista ja kukintojen määristä. Jos Titicacajärven kelluvilla saarilla asustelevat linnut tekevät pesänsä korkealle, se tietää runsaita sateita. Pesintä alhaalla ennakoi kuivuutta.

Osuvia ennusteita

Claverías on tutkinut, miten intiaanit ennustivat kuivaa kautta 1989–1990 ja vuosien 1997–1998 voimakasta El Niño -ilmiötä. Povaukset osuivat kohdalleen paremmin kuin virallisten tahojen vastaavat.

Tutkija kuitenkin varoittaa, että perimätiedon tarkkuus heikkenee ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön mullistusten vuoksi.

– Kasvien ja eläinten käytös muuttuu tavoilla, joita intiaanit eivät vielä osaa ennustaa.

Mansillan mukaan arariwat kuitenkin hienosäätävät menetelmiään ja oppivat ottamaan uusia tekijöitä huomioon.

Samalla viljelyä sopeutetaan muutoksiin aikaistamalla tai lykkäämällä kylvöaikoja ja testaamalla uusia kasvupaikkoja ja kasvilajeja.

Cuzcon Huañaccahuan yhteisön johtaja Flora Salas kertoo, että sateiden oikuttelu kolmena vuonna sai kyläläiset istuttamaan kahta eri perunalajiketta eri aikoina ”ja se toimi hyvin”.

Claverías suosittelee perimätiedon ja nykytieteen keinojen yhdistämistä sään ennustamisessa samalla, kun maaseudun elinkeinorakennetta monipuolistetaan.