Kansalaisten pettyminen demokraattisiin järjestelmiin, ääriliikkeiden suosion kasvu ja vaalikampanjoiden pelisäännöt nousivat päärooliin, kun Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet keskustelivat toimittajien ja tutkijan kanssa demokratian tilasta eduskunnassa keskiviikkona.
– Ensi viikolla Strasbourgissa pidettävän yleisistunnon raporteista poikkeuksellisen moni käsittelee demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Meidän tehtävänämme on nostaa näitä aiheita suomalaiseen keskusteluun, valtuuskunnan puheenjohtaja kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) sanoo.
Huovinen on huolissaan siitä, että julkisessa keskustelussa demokratian ja ihmisoikeuksien kyseenalaistamisesta on tullut arkipäivää. Poliittista valtaa tavoitellaan epärealistisilla lupauksilla ja vetoamalla ihmisten ennakkoluuloihin esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan.
Demokratiaa pitäisi laajentaa paikallistasolla
Unkarin politiikkaa sekä populismia ja paikallisdemokratiaa tutkinut valtiotieteen tohtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta muistutti, että demokratiaa ei saisi ymmärtää liian suppeasti vaan pitäisi pyrkiä parantamaan ja laajentamaan sen käsitettä. Edustuksellinen demokratia syntyi aikana ennen kännyköitä, tietokoneita ja toimivia liikenneyhteyksiä. Ihmisillä ei ollut tarpeeksi tietoa maailmasta eikä päätöksiä voitu tehdä muuten kuin edustajien välityksellä.
Palonen kannustikin rakentamaan toimivaa paikallisdemokratiaa ja luomaan mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, mikä synnyttää yhteisöllisyyttä. Paikallisissa liikkeissä ongelma tosin usein on, että mukana on vain samanmielisiä, mikä pätee myös internetissä syntyviin yhteisöihin.
– Edustuksellinen demokratia tuo mukaan eri mieltä olevat ja pakottaa kuulemaan heidänkin mielipiteensä, Palonen muistutti nykyisen poliittisen järjestelmän ansioista.
Halonen order
Euroopan neuvoston jäsenyyskriteereitä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Jäseneksi ei hyväksytä esimerkiksi valtioita, joissa on käytössä kuolemantuomio. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamista seurataan myös jäseneksi pääsyn jälkeen. Menettely kantaa nimeä ”Halonen order” aloitteen tehneen Suomen valtuuskunnan entisen jäsenen Tarja Halosen mukaan.
– Euroopan neuvoston jäsenyys ei ole vain sitä, että allekirjoitellaan ylätasolla sopimuksia vaan niihin pitää myös käytännössä sitoutua. Jos sopimusrikkomuksia havaitaan, maa laitetaan niin sanotusti tarkkailulistalle eli monitorointiin, jossa maan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne käydään tarkasti ja avoimesti läpi, Huovinen totesi.
Euroopan vanhin poliittinen ihmisoikeusjärjestö
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 25.-29. kesäkuuta. Demokratia-aiheisten raporttien lisäksi kokouksessa kuullaan muun muassa Tunisian perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtajaa Mustafa Ben Jaafaria Tunisian poliittisesta tilanteesta sekä EN:n puheenjohtajamaan Albanian pääministeriä Sali Berishaa, joille kansanedustajilla EN:n jäsenmaista on mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat puheenjohtaja Susanna Huovisen lisäksi Kimmo Sasi (varapuheenjohtaja, kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Pirkko Mattila (ps.) sekä varajäseninä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Riitta Myller (sd.), Jaana Pelkonen (kok.), Jouko Skinnari (sd.) ja Ismo Soukola (ps.).
uutiskirje 
