Maailman kasvihuonekaasupäästöt ylittävät jo pahimman ennusteen, jonka mukaan keskilämpötila nousisi kuusi astetta tällä vuosisadalla. Silti ilmastonmuutos jäi vähälle huomiolle Rion kestävän kehityksen kokouksessa juhannuksen alla.
Päästöjä on leikattava nopeasti ja paljon, vaatii Ilmastonmuutostyöryhmä (CCFT), johon Neuvostoliiton ex-presidentti Mihail Gorbatšov kokosi vuonna 2009 entisiä valtionpäämiehiä ja asiantuntijoita.
YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on esittänyt huonoimpana vaihtoehtona ennusteen kuuden asteen lämpenemisestä, jota se pitää kestämättömänä. CCFT epäilee, että ”IPCC aliarvioi ilmastonmuutoksen vauhdin ja voiman.”
Kansainvälisen yhteisön pirstoutuminen suosii kansallista ahneutta yhteisen hyvän sijasta.
Riossa aiheeseen tuskin kajottiin, mikä johtunee siitä, että ilmastoneuvottelut Kööpenhaminassa 2009 ja Cancúnissa 2010 päättyivät epäonnistumisiin, YK:n rauhanyliopiston entinen rehtori ja CCFT:n jäsen Martin Lees arvioi.
Verukkeeksi esitetään maailman talous- ja rahoituskriisit, jotka kurittavat eritoten Eurooppaa.
– Mutta on äärimmäisen vakava virhe ajatella, että talous on hoidettava ensin ja ilmasto myöhemmin, CCFT varoittaa.
Sen mukaan talouskriisit ovat syklisiä ja niistä on selvitty monta kertaa, mutta ilmastokriisi johtaa peruuttamattomiin ja hallitsemattomiin muutoksiin.
Ilmiöt karkaavat käsistä
Tavoitteena on ollut rajata ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen, mutta sekään ei välttämättä ole turvallista. CCFT muistuttaa, että mittari on noussut esiteollisesta ajasta vain 0,8 astetta, mutta seuraukset ovat hälyttäviä. Keskimääräinen kahden asteen nousu myös tarkoittaa, että lämpö kohoaa paikoin neljä astetta.
Työryhmä varoittaa ”keikahduspisteistä”, joiden jälkeen ilmiöt karkaavat käsistä. Esimerkiksi arktisen jään sulaminen vähentää heijastuspintaa, jolloin meri imee entistä enemmän auringon säteitä. Veden lämpö nousee, mikä sulattaa lisää jäätä ja niin edelleen.
Vastaavasti metsätuhoissa vapautuu hiilidioksidia ja poistuu hiilinieluja. Lämpötila nousee, ja metsät voivat entistä huonommin.
Hiilidioksidipäästöjen kasvu on kiihdyttänyt merien happamoitumista 30 prosenttia 200 vuodessa. Meri pystyy imemään yhä vähemmän kaasua, joka jää lämmittämään ilmakehää.
Ilmastonmuutoksen vaarat tunnustetaan, mutta sopimukset yhteisistä toimista puuttuvat. CCFT kiittää yksittäisten maiden hankkeita, kuten Ruotsin pyrkimystä kehittää vähähiilinen talous ja Etelä-Korean innostusta vihreään teknologiaan.
Kansallista ahneutta
– Rio+20 ei suonut riittävää huomiota ilmastonmuutokselle, Gorbatšov valittaa. Hänen mukaansa se vei pohjan kokouksen muilta ratkaisuilta.
Kansainvälisen yhteisön pirstoutuminen suosii kansallista ahneutta yhteisen hyvän sijasta, mikä kiihdyttää luonnonvarojen riistoa, sanoo Aleksandr Lihotal. Hän johtaa Green Cross International -ympäristöjärjestöä, jonka Gorbatšov perusti 1993.
CCFT:n lääkkeitä ovat ”luonnon pääoman” vaalinta, rahoituksen turvaaminen ilmastonmuutoksen torjunnalle ja siihen sopeutumiselle kaikkialla sekä päästöjen voimakas leikkaaminen.
Ilmastokriisin tulisi olla kestävän kehityksen keskipiste, Lihotal painottaa. Hänen mukaansa näin oli ensimmäisen Rion kokouksen jälkeen 1992 ja vielä Kioton sopimusta solmittaessa 1997, jolloin asetettiin konkreettisia tavoitteita.
Sittemmin huoli ilmastosta tuntuu hiipuneen, mutta viime aikojen äärimmäiset sääilmiöt ovat taas voimistaneet sitä, Lihotal uskoo.
Kansalaisten on painostettava hallitukset toimimaan, Maailman luonnonsäätiön ilmasto- ja energiajohtaja Samantha Smith sanoo. Hänen mukaansa brasilialaiset tekivät niin torjuessaan metsälain muutoksen, joka olisi sallinut laajat hakkuut. Yksin Rio de Janeirossa menehtyi liki tuhat ihmistä viime vuonna maanvyöryissä ja tulvissa.
uutiskirje 
