Nepalin aikuisviihdeteollisuus kasvaa vauhdilla

Ennen nepalilaistyttöjä myytiin intialaisiin bordelleihin. Nyt Nepalin oma seksiteollisuus on kasvanut niin suureksi, että yhä useampi tyttö myydään seksityöläiseksi kotimaassaan.

– Ihmiskauppaa käydään täällä, Nepalin rajojen sisäpuolella, ei vain Intian Mumbaissa tai New Delhissä, sanoo Helen Sherpa World Education -järjestön Aasian osastosta.

Sherpa lisää, että köyhien perheiden nuoria tyttöjä on helppo huijata lupaamalla heille kunniallista työtä Katmandun tai muiden kaupunkien hotelleista. Tosiasiassa tytöt päätyvät hieromalaitoksiin ja surkeisiin seksiravintoloihin.

Nepalin viranomaisten suhtautuminen ihmiskauppaan maan rajojen sisällä on selvästi lepsumpaa kuin sen rajat ylittävään muotoon, todetaan aiheesta käsikirjan laatineesta Terre des hommes -ihmisoikeusjärjestöstä (TDH).

– Maan sisäiseen ihmiskauppaan ei ole Nepalissa paneuduttu, valittaa Aasia-säätiön ihmiskaupan vastaisen ohjelman johtaja Nandita Baruah. Hänen mielestään viranomaiset ja kehitysjärjestöt tarkastelevat ilmiötä yleensä lasten seksuaalisen hyväksikäytön, eivät ihmiskaupan näkökulmasta.

Kotimaista ihmiskauppaa on vähätelty ja sen käsittelyä vältelty.

Mieluummin seksityössä kuin nälässä

Järjestöjen mukaan noin puolet seksityöntekijöistä on tullut ihmiskauppiaiden huijaamaksi, toinen puoli on paennut äärimmäistä köyhyyttä. Viranomaisten arvioiden mukaan maan 32 000 seksityöläisestä alle 16-vuotiaita on noin puolet.

– Olin 13-vuotias, kun tulin Katmanduun. Minun piti päästä hotelliin töihin, mutta minut vietiin suoraan hierontapaikkaan. En ollut koskaan aiemmin edes nähnyt sellaista, muistelee Sita Tamang (nimi muutettu). Hän kertoo, että paikan omistajat kohtelivat häntä aluksi hyvin.

Noin viikon kuluttua hänelle selitettiin, mitä työ todella pitää sisällään.

– Olin sokissa ja itkin aluksi paljon, sillä olin hyvin peloissani. Sitten toiset tytöt lohduttivat minua ja sanoivat, että se ei ole vaarallista, että he ovat käyneet läpi saman ja tottuneet siihen.

Nyt 18-vuotias Tamang sanoo, ettei palaa koskaan kotiin, eikä halua ikinä kohdata kasvoista kasvoihin vanhempiaan. Kun hän näkee hyvin nuoren tytön tulevan laitokseen, vanhat asiat palaavat mieleen.

– Joskus me riitelemme omistajien kanssa, kun he tuovat nuoria tyttöjä. Kerran päädyin käsirysyyn omistajan kanssa yhdestä hyvin nuoresta tytöstä, ja hän päästikin tytön menemään, kun uhkasin kertoa asiasta sanomalehdille, kertoo toinen hieromalaitoksen työntekijä, joka aloitti työt 14-vuotiaana. Hän kertoo, että soitti tytön vanhemmille Makwanpuriin, ja komensi nämä hakemaan tyttärensä takaisin kotiin.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvassa. Yleisempää on, että seksityöläinen ryhtyy itse ihmiskauppiaaksi. TDH:n tutkimusten mukaan seksityöläiset ovatkin ensisijaisia uusien työntekijöiden rekrytoijia. Usein tyttö tai nainen saa lopettaa työt vasta, kun on löytänyt jonkun toisen tilalleen.

Seksityöläiset ansaitsevat noin 100 dollaria kuukaudessa. TDH:n laskelmien mukaan menestyvin neljännes hieromalaitoksista tuottaa omistajilleen 10 000 dollaria kuukaudessa, ja puolet joutuu tyytymään noin 4 000 dollarin kuukausikertymään – joka sekin on suuri summa Nepalissa.

Seksityöntekijöistä moni sanoo tekevänsä työtään vapaaehtoisesti, sillä sen ainoa vaihtoehto on elämä syrjäkylän murskaavassa köyhyydessä.