2000-luvun huono-osaiset löytyvät vuokralla asuvista ikääntyvistä, venäläisistä ja inkeriläisistä maahanmuuttajista sekä yksinhuoltajaperheistä.
Näin määrittelee professori Juho Saari, jonka johtama kansallinen ruoka-apututkimus kulkee työnimellä Huono-osaisin Suomi. Hankkeessa on haastateltu noin 3 400 leipäjonoista tukea hakevaa henkilöä.
Tutkimusta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö, jonka Polemiikki-uutiset kertoo sen tuloksista maanantaina.
2000-luvun uusi ilmiö
Saari pitää Suomen sosiaaliturvaa kohtalaisen hyvin organisoituna, mutta 2000-luvulla perusturvan alapuolelle on muodostunut uusia ryhmiä, joille huono-osaisuutta kasaantuu, koska viimeinen turva ei riitä elämiseen. Tulot ja menot eivät vain ole tasapainossa.
Uusissa väliinputoajissa on Saaren mukaan kolme suurempaa ryhmää.
Ensimmäinen ovat ikääntyvät ihmiset, joiden työurat ovat jääneet lyhyiksi esimerkiksi irtisanomisten vuoksi. Vuokrat nousevat eivätkä pienet eläkkeet riitä.
Toinen ryhmä ovat maahanmuuttajat, Saaren sormituntuman mukaan erityisesti venäläiset ja inkeriläiset. Hekin asuvat vuokralla ja heiltä puuttuu varallisuutta.
Kolmas ryhmä ovat yksinhuoltajaperheet.
Opiskelijoiden tilannetta pitää Saaren mukaan analysoida vielä tarkemmin ennen johtopäätöksiä.
Rakennepaketti auttaa osaa
Saaren mukaan leipäjonot alkavat vakiintua osaksi köyhyyspolitiikkaa.
Hallituksen tuoreesta rakenneuudistuspaketista Saari löytää leipäjonosta apua saavien asemaa parantavia uudistuksia. Tärkein on asumistuen ja työttömyysturvan työtulojen turvaosuudet. Ongelma on kuitenkin se, etteivät toimenpiteiden vaikutukset ulotu pelkästään tulonsiirtoja saaviin kotitalouksiin. Jos perhe saa vain toimeentulo- ja asumistukea, sen asema ei parane lainkaan.
Pidemmällä aikavälillä tärkeintä on Saaren mielestä uudistaa asuntomarkkinoiden toimintaperiaatteita. Leipäjonosta tukea hakevien kannalta on välttämätöntä saada asumiskustannuksia pysyvästi alemmaksi tilanteessa, jossa etuustasojen nousu tulee olemaan hidasta.
uutiskirje 
