Vanhusten oikeus arvokkaaseen elämään aiotaan poistaa laista: ”Ajaako hallitus dementikot kadulle?”

Vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Annika Lapintie on huolissaan vanhusten hyvinvoinnista.

– Hallitus on lähtenyt järjettömälle leikkauslinjalle. Tulilinjalle ovat joutuneet kaikkein puolustuskyvyttömimmät yhteiskunnan jäsenet, muistisairaat ja vanhukset, jotka eivät selviä omassa kodissaan edes kotihoidon turvin, Lapintie kirjoittaa blogissaan keskiviikkona.

Hän ihmettelee Alexander Stubbin (kok.) neljän puolueen hallituksen aietta esittää viime vuonna voimaansaatua vanhuspalvelulakia heikennettäväksi vähentämällä ympärivuorokautista hoivaa.

– Leikkaus toteutetaan poistamalla hoitoon pääsyn perusteista oikeus ”arvokkaaseen elämään”. On uskomatonta, että tällaisia esityksiä annetaan aikana, jolloin sosialidemokraatit istuvat hallituksessa, Lapintie pohtii.

Dementikot heitteille?

Nykyisessä laissa oikeus ympärivuorokautiseen hoitoon voi syntyä lääketieteellisten syiden lisäksi silloin, kun se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua.

– Arvokkaan elämän poistaminen perusteista heikentäisi erityisesti muistisairaiden mahdollisuutta ympärivuorokautiseen hoitoon, Lapintie toteaa ja ihmettelee, mihin hoitoa tarvitsevat ohjataan jatkossa.

– Ajaako hallitus dementikot kadulle? Ainakaan vaikeasti muistisairaiden kotihoito ei toimi ilman merkittävää lisärahaa omaishoitajien tukeen ja vapaapäiviin. Suurin osa Suomen 350 000 omaishoitajasta on jo yli 65-vuotiaita, eikä heidän työtaakkaansa voi kasvattaa, hän sanoo.

Kotihoitoa suurin osa

Tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa ollutta lakiesitystä perustellaan laitoshoidon vähentämisellä.

– Jos näin on, niin miksi sitten esitetään leikattavaksi ympärivuorokautista hoitoa kokonaisuudessaan? Eihän vanhusten hoidon tarve vähene lain muuttamisella mihinkään, Lapintie arvioi.

– Vaatii melkoista pokkaa väittää, että vanhukset saisivat nykyisin Suomessa liian hyvää palvelua.

Lapintie huomauttaa, että laitoshoito ei ole enää Suomessa erityisen yleistä. Nyt yli 75-vuotiaista laitoshoidossa on alle neljä prosenttia.

– Laitoshoito keskittyy nykyisin erittäin huonokuntoisiin ja yli 90-vuotiaisiin ihmisiin. Näiden ihmisten hoivan tarve ei ratkea kotihoidolla ja eliniän noustessa heidän määränsä vain kasvaa, Lapintie sanoo.

Yli 70 prosenttia vanhuspalveluiden menoista, jotka ovat yli neljä miljardia vuodessa, syntyy ympärivuorokautisesta hoidosta.