Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä. Monet kansalaiset ylintä poliittista johtoamme myöten ovat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta osoittaneet tukensa pakolaisille. Samaan aikaan pakolaiset herättävät myös vastustusta.
Suomen johtavat sosiaalipsykologian asiantuntijat lähettivät maanantaina avoimen kirjeen eduskunnalle ja pääministeri Juha Sipilälle. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ja sosiaalipsykologian professorit Inga Jasinskaja-Lahti, Karmela Liebkind , Anna-Maija Pirttilä-Backman, Vilma Hänninen ja Johanna Ruusuvuori toteavat, että poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi. Poliittisten päättäjien selvät vastaukset kysymyksiin ja kannanotot ongelmiin voivat vähentää uhrien syyttämistä ja lisätä myötätuntoa heitä kohtaan.
”Yritetään hyötyä poliittisesti”
Avoimessa kirjeessä todetaan, että pakolaiskeskustelun hajanaisuudesta yritetään hyötyä poliittisesti.
”Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Kielteiset tunteet, torjunta, syrjintä ja väkivalta nousevat mielikuvasta, että toiset ottavat jotakin pois ´meiltä` tai uhkaavat keskeisiä arvojamme tai elämäntapaamme. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää.”
Asenteet maahanmuuttoon ovat olleet kielteisimpiä niillä alueilla, joilla on ollut vähiten kokemusta maahanmuuttajista. Pakolaisten sijoittelussa eri puolille maata pitää siksi asiantuntijoiden mielestä pyrkiä siihen, että suomalaiset näilläkin alueilla pääsevät kokemaan maahanmuuton tuottamia hyötyjä. Erityisesti pienet maaseutukunnat voivat kehittyä maahanmuuton avulla.
”Eduksi kaikille”
Asiantuntijoiden mukaan ei ole riittävästi pohdittu sitä, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maahanmuutto on eduksi kaikille osapuolille. Väestön ikäjakauma muuttuu paremmaksi ja nuorten ihmisten lukumäärän lisääntyminen turvaa eläkkeiden maksun. Menestyminen tai epäonnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.
Ennakkoluulot näkyvät muun muassa syrjintänä työelämässä. Se estää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisää ryhmien välisiä konflikteja.
Avoimessa kirjeessä todetaan, että lapset ja nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden ryhmien välisten suhteiden luomisessa. Peruskoulussa kohtaavat eri kulttuureista tulevat oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja muu henkilökunta. Koulussa opetellaan yhdessä sosiaalisia normeja ja vuorovaikutustaitoja.
”Koululla pitää olla riittävät resurssit suoriutua tärkeästä tehtävästään lasten ja nuorten kotouttamisessa.”
lehti 