Helsingin pörssin yhtiöt maksavat ennätyksellisen suuret 11,5 miljardin euron osingot tänä keväänä, kertoo Yle. Viime vuodesta osinkopotti kasvaa noin miljardi euroa. Vuoden 2013 tuloksesta yritykset maksoivat osinkoja 9,45 miljardia.
Valtio saa omistuksistaan 900 miljoonaa euroa osinkotuloja. Yksityishenkilöistä Koneen ja Sanoman suuromistaja Antti Herlin saa pelkästään Koneesta noin 160 miljoonan euron osingot ja pankkiiri Björn Wahlroos yli 25 miljoonaa finanssikonserni Sammosta.
Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas pitää yritysten osinkojuhlia lyhytnäköisenä ideologisena valintana, jolla palkansaajilta siirretään tuloja osakkeenomistajille.
Korotus viimeksi 16 euroa
Palokangas toteaa Pron verkkosivuilla, etteivät yritykset eivät näe tarvetta investoida Suomeen.
– Aikanaan työllisyys- ja kasvusopimusta solmittaessa Suomen elinkeinoelämän taholta sanottiin, että säästyneet rahat käytettäisiin investointeihin, markkinointiin, tutkimukseen ja innovaatioihin. Mikä tässä yhtälössä turvaa yritysten tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja? Iso osa rahoista valuu ulkomaalaisiin veroparatiiseihin eikä kilahda valtion kassaan, Palokangas toteaa.
Hän viittaa vomassa olevaan työmarkkinasopimukseen, jolla palkat nousivat viime kesänä 16 euroa kuukaudessa. Lokakuussa 2013 allekirjoitettu sopimus toi ensin 20 euron kuukausikorotuksen ja toiseksi vuodeksi 0,4 prosentin korotuksen.
”Pahinta kvartaalitaloutta”
Palokankaan mukaan Suomen taloudessa näkyy valoa, joten yritysten pitäisi varautua tulevaan pitämällä taseet vahvana ja käyttämällä palkansaajilta säästyneitä euroja yrityksen kehittämiseen.
– Suomalaisten yritysten johto ei halua kehittää yrityksiä pitkällä aikavälillä. Tämä ”ammu ja juokse”-politiikka on kvartaalitaloutta pahimmillaan.
Suuret osinkotulot herättävät Palokankaan mukaan kysymyksiä myös siksi, että työntekijöiden kohdalla keskustellaan lähinnä palkanalennuksista ja etuisuuksien leikkaamisista.
Hän kysyy. pitäisikö yhteiskunnan puuttua yritysveroproblematiikkaan.
– Jos ei työllistetä ja investoida, pitäisikö yritysten verotuksen kautta osallistua yhteiskunnalliseen vastuuseen?
uutiskirje 
