Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen löytää hallituksen tiistaina esittelemästä työllisyyspaketista paljon hyvää, mutta myös huolenaiheita. Niistä suurimmat liittyvät työttömyysturvan määrärahojen kehyskattoon ja työn vastaanottovelvoitteen tiukentamiseen, joita ohjataan karensseilla.
– Pidän hyvin tärkeänä, että nyt avataan piikki työttömyysturvan käyttöön liikkuvuusavustuksiin, starttirahaan ja palkkatukiin.
Tiainen muistuttaa että nämä toimenpiteet hiukan suppeammin olivat jo käytössä vuosina 1999–2014, mutta nyt kahden vuoden ajan piikki on ollut kiinni. Siitä on Tiaisen mukaan aiheuttanut paljon hankaluutta.
Nyt ollaan siis taas menossa oikeaan suuntaan kun piikki avataan, mutta Tiaista huolettaa, mikä on työvoimapolitiikan rahoituksen kehys ja katto. Työttömyysetuuksien käytön laajentaminen palkkatukeen ja muihin ei hänen mukaansa auta, jos muita rahoja vastaavasti supistetaan.
Kaikki voittavat
Tiainen sanoo, että jo pitkään työvoimapolitiikassa on ollut tendenssinä, että siirrytään halvempiin toimenpiteisiin, joissa työtöntä aktivoidaan, mutta tulotaso ei parane. Palkkatukityöllistämisen rajaaminen säästösyiden vuoksi pois työllistämiskeinoista ei Tiaisen mukaan ole järkevää, edes budjettitaloudellisesti.
– Kaavamaisessa budjettilaskelmassa ei oteta huomioon, että työttömyysturva siirtyy palkka-tueksi, työssä oleva maksaa enemmän veroja. Samalla vältytään syrjäytymisen aiheuttamilta kustannuksilta ja turvataan työvoiman saatavuutta, koska palkkatukityössä olevan työkelpoisuus säilyy, hän selvittää.
Virheellinen keino
Työn vastaanottovelvollisuuden kiristämisen taustalla on Tiaisen mukaan vääränlainen diagnoosi työttömyydestä.
– Ajatellaan, että työttömyyden kestoa voidaan lyhentää lisäämällä karensseja. Tämä on virheellinen keino, Tiainen sanoo.
Suomessa on hänen mukaansa saanut liiaksi alaa koulukunta, joka näkee työttömyyden vapaaehtoisena ja tahallisena, työttömästä itsestään johtuvana. Ajattelu heijastuu Tiaisen mukaan karenssin lisäksi myös kannustinloukkujen poistamiseen.
– Jos kannustinasia, joka sinänsä on hyvä, sävyttyy karenssikannustamisella, se vie positiivisen kannustamisen hakoteille, hän sanoo.
Uusille raiteille
Työllistämispolitiikassa pitäisi
Tiaisen mukaan päästä uusille raiteille.
– Eli painotetaan palkkatukityöllistämistä ja muuta työllistämistä ja laajasti ottaen aktiivista työllistämispolitiikkaa.
Lisäsäästöjen ja karenssien sijaan pitäisi Tiaisen mukaan vahvistaa monin tavoin aktiivista työllistämistä ja laskea hyötykustannukset.
– Tällainen suuntakeskustelu pitäisi käydä.
Tiainen nostaa esiin muitakin aktiivista työllistämispolitiikkaa heikentäviä hankkeita. Yksi sellainen on tutkintomuotoisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen siirtyminen opetushallintoon.
– Työhallinnossa on näkemys, että sen pitäisi säilyä aktiivisen työvoimapolitiikan osana. Siirto tarkoittaisi, että kohderyhmä ei olisi työttömät työnhakijat, koska opetushallinnolla on eri asiakasryhmä. Työllisyydenhoidon näkökulmasta siirto tarkoittaa resurssien vähentymistä, Tiainen sanoo.
Henkilöstöresurssi
Tiainen muistuttaa, että työvoimahallintoa heikentää myös työvoimahenkilöstön vähennykset.
– Työhallinnon henkilöstö on erittäin kuormitettua.
Digitaalisten palvelujen käyttöönotosta ei Tiaisen mukaan saisi seurata henkilöstön vähentämistä, vaan digipalveluiden myötä vapautuvalla resurssilla pitäisi saada palveluja työttömille.
– Kuormitus johtaa siihen, että henkilöstöllä ei ole aikaa hoitaa myöskään työnvälitystä avoimiin työpaikkoihin.
uutiskirje 
