Forssin kiireiden taustalla on Meyerin Turun telakan ja uusikaupunkilaisen Valmet Automotiven tuotannon kasvu ja siitä seuraava työvoiman kysynnän kasvu. Turussa ja länsirannikolla laajemminkin pohditaan parhaillaan kuumeisesti, miten varmistetaan, että ammattitaitoisia työntekijöitä on aikanaan tarpeeksi tarjolla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on yhteistyössä maakuntaliiton kanssa koonnut nyt jo 8,5 miljoonaan euroon paisuneen esityksen työvoimakoulutuksen lisämäärärahasta, josta maakunnan edustajat aikovat keskustella työ- ja elinkeinoministeriön kanssa heti alkuvuodesta.
Forssin mukaan päätös pitäisi saada viimeistään maaliskuussa, jotta ELY-keskus ehtii kilpailuttaa ja ostaa tarvittavan koulutuksen alueen oppilaitoksilta.
”Hyvä puoli on se, että telakan ja sen alihankkijoiden työvoimatarve ei ole pahimmillaan heti alkuun. Tarve on hitaasti kasvava.”
Alihankintaverkko tarvitsee hitsaajia, koneasentajia, rakentajia
– Jos rahaa tulee, olemme todella nopeasti – kahdessa kolmessa viikossa – valmiit käynnistämään koulutusta, Forss sanoo.
Turun aikuiskoulutuskeskuksella on hänen mukaansa valmius kouluttaa satoja henkilöitä vuoden aikana alueen kaikkiin tarpeisiin. Meri- ja metalliteollisuuden lisäksi työvoimapulasta kärsii hänen mukaansa tällä hetkellä myös rakennusteollisuus.
– Telakan oma oppilaitos kouluttaa suurimman osan telakalle tarvittavista hitsareista. Telakan alihankkijaverkostolla on myös suuret henkilöstötarpeet. Suurin pula hitsaajista, koneasentajista, LVI-putkiasentajista ja rakentajista, Forss sanoo.
Koko Suomen asia
– Tässä ei ole kyse vain aluepoliittisesta näkökulmasta, vaan tämä on koko Suomen juttu. Suomi nousee Varsinais-Suomen kautta, sanoo työelämäpalveluiden yksikön päällikkö Martti Rantala ELY-keskuksesta.
Positiivinen rakennemuutos, jollainen nyt on käynnistynyt maan lounaisosissa, edellyttää Rantala mukaan samanlaista panosta valtion suunnalta kuin negatiivisetkin rakennemuutokset.
– Me hoidamme täällä nyt Suomen kasvua. Tänne muuttaa ihmisiä kouluun ja työhön. Jos ajatellaan veronmaksajia, niin meillä saa panostuksesta rahat heti takaisin, koska meillä on työpaikat jo näkyvissä, Rantala sanoo.
Työttömien kartoitusta ja rekrytointikoulutusta
ELY-keskuksessa koottu osaamisen kehittämiseen keskittyvä 8,5 miljoonan euron esitys pitää sisällään 3 miljoonaa meriteollisuuden ja autoteollisuuden työvoimakoulutukseen, jota voidaan Rantalan mukaan järjestää joko rekrytointikoulutuksena, täsmäkoulutuksena tai ammatillisena koulutuksena.
Lisäksi paketissa esitetään lisämäärärahaa maahanmuuttajien ammatilliseen kotoutumiskoulutukseen sekä lisää henkilötyövuosia TE-toimistoihin, jotta niiden palvelukykyä voidaan parantaa.
Työvoimakoulutukseen vuonna 2018 haetaan 3,5 miljoonaa, koska tuolloin työvoimakoulutus on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Samalla määrärahat ovat leikkautumassa puoleen nykyisestä. Tämän leikkauksen maakunnan yhteistyöryhmä pyrkii korvaamaan esityksellään. Vastuuministeriön vaihto tarkoittaa samalla sitä, että työvoimakoulutuksesta ollaan tekemässä ammattitutkintotavoitteista koulutusta.
Lisäraha haetaan myös työttömien työnhakijoiden kartoitukseen. Tähän maakunta sai jo viime vuonna 350 000.
Tommi Forss, jonka johtama aikuiskoulutuskeskus tekee kartoituksia, kertoo, että jo nyt noin 200 metallimiestä on ollut arviointikoulutuksessa.
– Hyvältä näyttää. Siellä on ihan ammattitaitoista henkilöstöä jo nyt kortistossa, Forss iloitsee. Parhaillaankin osaamiskartoituksessa on useampi sata työtöntä.
Ilman lisärahaa veroeurotkin jäävät saamatta
Jos valtiovalta suhtautuu nihkeästi Varsinais-Suomen maakunnan ja ELY-keskuksen lisämäärärahaesityksiin, vaarana on, että työvoima telakalle tulee ulkomailta. Silloin veroeurotkaan eivät tule Suomeen.
”Turun aikuiskoulutuskeskuksella on valmius kouluttaa satoja henkilöitä vuoden aikana alueen kaikkiin tarpeisiin.”
Forss tietää, että Suomessa meri- ja metalliteollisuuden osaajareservi on nykyisellään aika ohut.
– Alihankkijaverkostossa ulkomaalaistaustaisia on paljon enemmän kuin telakalla. Arviolta noin 40 prosenttia alihankinnassa on nyt ulkomaalaisia.
Selvää on, että pelkästään suomalaisvoimin tilattuja laivoja ei rakenneta.
– Mutta hyvä puoli tässä on se, että telakan ja sen alihankkijoiden työvoimatarve ei ole ihan pahimmillaan heti alkuun. Tarve on hitaasti kasvava, hän sanoo.
Telakan oppilaitoksessa jännitetään
Meyerin Turun telakan oma teollisuusoppilaitos on 1960-luvulta lähtien kouluttanut työntekijöitä telakan tarpeisiin. Sitä se tekee nytkin, mutta ensi vuonna tilanne näyttää uhkaavalta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriössä halutaan painottaa tutkintoja.
– Jokaisella oppilaitoksella, joka jää jäljelle, täytyisi olla jokin tutkinto. Me emme tarvitse ammatillisen tutkinnon sisältöä semmoisenaan, vaan meillä on koulutuksessa täsmäpaketti, joka sisältää osia monistakin tutkinnoista, kertoo telakan oppilaitoksen rehtori Vesa Eskonen.
Opetushallituksen luonnoksessa toimilupa ja rahoitus on sidottu tutkintoon.
– Tosin nyt viimeisin vastaus opetushallituksesta oli se, että keneltäkään ei lupa lähtisi, vaan opetushallinto osoittaisi kullekin luvalla jonkin kokonaisen tutkinnon, Eskonen kertoo.
Telakkakoulussa haluttaisiin muuttua maailman mukana, nopeammin kuin tutkinnot muuttuvat. Rehtori on kuitenkin toiveikas että jatkokeskusteluissa yhteisymmärrys vielä löytyy.
Oppilaitoksen kappalemääräisesti suurin koulutus on lyhytkestoista täsmäkoulutusta. Eskonen uskoo, että nykyinen puolen vuoden mittainen työvoimakoulutus houkuttelee jatkossakin ihmisiä enemmän kuin pitkä koulutus.
Yhteistyöryhmällä homma hanskassa
Maakunnan yhteistyöryhmä perusti loppuvuodesta erityisen positiivisen rakennemuutoksen ryhmän. Sen alatyöryhmissä mietitään työvoiman koulutuksen ja työvoiman saatavuuden lisäksi myös asumis- ja liikennekysymyksiä.
Turun kaupunki on puolestaan valmistellut lähinnä meriteollisuuskoulutukseen liittyvän laajemman paketin, jossa lisärahoituksen tarpeeksi on arvioitu 17 miljoonaa. Turun paketissa on pohdittu koulutustarpeita koko laajuudessa korkeakoulutusta myöten.
– Alatyöryhmät kokoavat konkreettisia ehdotuksia ja resurssitarpeita esitettäväksi valtioneuvostolle. Koemme, että nyt oikea hetki esittää resurssimuutoksia, koska viranomaisilla on kyllä negatiivisiin äkillisiin rakennemuutoksiin työkaluja, mutta ns. positiivisiin ei ole, sanoo aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-Suomen maakuntaliitosta.
Nyt on hänen mukaansa hyvä tilaisuus kokeilla erilaisia malleja, joista voidaan saada työkaluja positiivisen rakennemuutoksen käsittelyyn.
Asuntoja ja raideliikennettä
Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen Toni Nieminen (vas.) toteaa, että koulutetun työvoiman turvaaminen telakka- ja autoteollisuuden tarpeisiin on iso kysymys.
– Se vaatii myös isoja ratkaisuja lähinnä työvoiman liikkuvuuteen, asuntotuotantoon lähialueilla ja siihen, miten joukkoliikenne kehitetään työmatkaliikkumista ajatellen, hän sanoo.
Raideliikenne on yksi ratkaisu, jota vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirikin on esittänyt. Rataverkkoa tulisi silloin miettiä Salo-Turku-Uusikaupunki -linjalla.
– Ja ehkä vielä Loimaankin suunta tulisi ottaa mukaan, hän sanoo.
Mutta koska rataverkkoa ei kehitetä lyhyellä aikataululla, työmatkaliikennettä tulee Niemisen mukaan ensin alkuun järjestää linja-autoliikenteenä.
lehti 