Helsingin Sanomat tiesi kertoa tänään, että suomalaiset valitsisivat helsinkiläisen kansanedustaja Emma Karin vihreiden puheenjohtajaksi. Lehden teettämän kyselyn mukaan 15 prosenttia suomalaisista kannattaa Karia.
Kyselyllä ei ole vaikutusta vihreiden valintoihin, sillä jäsenet ovat jo valintansa tehneet ja puoluekokous noudattaa jäsenistön tahtoa.
Mitään yhtä jännittävää poliittista teatteria ei ole odotettavissa kuin perussuomalaisten viime viikonvaihteen kokouksessa. Se sähköisti ja synnytti pöhinää ja kiinnostusta politiikkaan.
Ville Niinistön tyyppistä ehdokasta ei ole tarjolla.
Kantar TNS:n kyselyn mukaan 65 prosenttia ei osaa kertoa, kuka ehdokkaista olisi paras puolueen johtoon. Vihreiden kannattajista lähes puolet ei osannut kertoa kantaansa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö jättää ison aukon puolueen johtoon, vaikka kyseenalaistaisi kyselyn tuloksen vain suuntaa antavina.
Populistiksi tituleerattu Niinistö jättää paikkansa
Virheiden Ville Niinistöä ja vihreitä on arvioitu viime aikoina populisteiksi. Niinistö on vetänyt näyttävää oppositiopolitiikkaa, kun vihreitä suurempi SDP ei ole siihen kyennyt puheenjohtajansa Antti Rinteen johdolla.
Vihreitä on siivittänyt sama ilmiö kuin perussuomalaisia vuoden 2011 jytkyn alla. Mielipidemittausten hyvät tulokset alkavat ruokkia kasvua. Voittajan kelkkaan on helppo hypätä. Puolueen kannatus on kasvanut, mutta samaan aikaan potentiaaliset äänestäjät ovat erittäin epävarmoja.
Tällaisessa tilanteessa puolueen puheenjohtajan vaihdos saattaa heilauttaa kannatusta mihin suuntaan tahansa. Niinistön tyyppistä ehdokasta ei ole tarjolla. Voi osoittautua, että vihreät ovat saaneet kannatuksensa nousuun puheenjohtajansa ansiosta.
Niinistö on onnistunut luomaan itsestään varteenotettavan puheenjohtajan, vaikka hän on esittänyt yltiöpäisesti puolueen pyrkivän pääministeripuolueeksi seuraavissa vaaleissa.
Mutta niinhän teki myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Puoluekentällä pöhinä jatkuu
Puoluejohtajien vaihdoksen ja perussuomalaisten hajoamisen seurauksena puoluekentälle on ilmestynyt ensi tammikuussa pidettävien maakuntavaalien ja vajaan kahden vuoden päästä olevien eduskuntavaalien alla arvaamattomia tekijöitä.
Ennustaminen käy yhä vaikeammaksi. Kansalaiset etsivät omaa ehdokasta useiden puolueiden ehdokkaiden joukosta. Kilpailu äänestäjistä SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä kiihtyy. Vihreillä ja SDP:llä ovi käy myös oikeiston suuntaan.
Uusi ja vielä kirjoittamaton kortti on Halla-ahon perussuomalaiset. Sen äkkijyrkkä maahanmuuttovastaisuus ja äärikansallismielisyys aiheuttavat varmasti paljon pohdintoja muissa puolueissa: Miten halla-aholaisiin pitäisi suhtautua?
Maahanmuuttovastaisten rantauduttua perussuomalaisiin muilla puolueilla oli ilmiselvästi hankaluuksia käsitellä asiaa. Suurimmat puolueet ovatkin ottaneet omaan politiikkaansa piirteitä perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuudesta.
Ääriesimerkki tästä on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maahanmuuttopolitiikka, johon perussuomalaiset saivat oman vahvan jälkensä.
Ruotsissa ruotsidemokraatit on eristetty eivätkä muut puolueet suostu tekemään yhteistyötä sen kanssa. Tälle tielle näyttää joutuvan myös Halla-ahon perussuomalaiset.
lehti 