Neste-konsernissa työskentelee yli 3 000 ihmistä, joista työntekijöitä on runsas tuhat, ylempiä toimihenkilöitä noin 1300 ja toimihenkilöitä noin 800. Henkilöstöryhmät ovat päättäneet poliittisesta mielenilmauksesta, joka kohdistuu Juha Sipilän hallituksen omistajaohjauspolitiikkaan.
Tuotanto Porvoon ja Naantalin paikkakunnilla jatkuu normaalisti, henkilöstöryhmät toimivat kuitenkin niin, että polttoaineiden jakelu keskeytetään ajanjaksolla 26.6. klo 7 ja jakelua jatketaan 2.7. klo 19.
– Päädyimme tähän ratkaisuun, koska henkilöstöryhmien edustajat ovat yrittäneet käydä keskustelua omistajaohjausministeri Sipilän kanssa silloin kun hän toimi tässä tehtävässä ja omistajaohjausyksikön kanssa, Ryynänen kertoo.
Meidän ensisijainen tarkoitus on löytää keskusteluyhteys.
Mielenosoitus koskee vain pientä osaa Nesteen henkilöstöstä.
– Käytännössä vain meidän jakeluterminaalien jakelu katkaistaan, mutta myös ne henkilöt tulevat töihin, koska me huolehdimme viranomaisten polttoainejakelusta.
Ei Suomi seis vaan keskusteluyhteys
– Mutta meidän ensisijainen tarkoitus ei ole pistää Suomea seis, vaan se, että löytyisi keskusteluyhteys ja pystyttäisiin löytämään sellainen ratkaisu, että nämä toimet pystytään lopettamaan, Ryynänen sanoo.
Mielenilmaus on protesti Sipilän hallituksen toteuttamalle omistajaohjauslain muutoksille, jotka mahdollistavat valtion omistamisen laskemisen Neste Oyj:ssä 33,4 prosenttiin. Valtio omistaa vielä tällä hetkellä yhtiöstä 50,1 prosenttia. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen lisätalousarvioesityksen, joka mahdollistaa osakkeiden myynnin. Uudet omistajaohjauslinjaukset ovat tarkoittaneet Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamista.
Nesteen väki on yrittänyt pitkään saada audienssia Sipilän kanssa, mutta tuloksetta.
– Pelkohan tässä on se, että omistus pahimmillaan valuu ulkomaille ja sitä kautta koko kemian klusteri, Ryynänen sanoo.
Hän korostaa, että omistajaohjauslain muutos on merkittävä asia niin henkilöstöryhmille kuin koko yhtiölle.
– Kyseessä on Nesteen historian merkittävin muutos. Tästä asiasta olemme halunneet keskustella ja saada jonkinlainen selvyys, mitä vaikutuksia päätöksellä on tulevaisuudessa Suomeen tehtyihin investointeihin, tuotekehittelyyn ja työpaikkoihin.
Minne myyntivoitot?
Ryynänen kertoo, että he kaipaavat vastauksia myös siihen, miten mahdolliset myyntivoitot käytetään.
– Nythän varsinainen päätös on jo olemassa, ainoastaan Vaken hallinto puuttuu. Sitä ei ole vielä nimetty. Kun on, niin sittenhän niillä on oikeus tehdä ne myynnit. Itse pelkään, että saatavat myyntivoitot valuvat soten ict-järjestelmien uudistamiseen ja mahdollisiin suomalaisten biojalostushankkeiden rahoittamiseen.
Ryynänen kertoo, että lukuisten yritysten jälkeen hän on päässyt käymään Sipilän kanssa yhden lyhyen puhelinkeskustelun sen jälkeen kun henkilöstöryhmät olivat lähettäneet Sipilälle kirjeen.
– Sipilä lupasi vastata meille, mutta vastaus ei kyllä avannut tätä asiaa millään tavalla, Ryynänen kertoo.
Syytä siihen, että Sipilä on karttanut keskusteluja Nesteen monituhatpäisen henkilöstön edustajien kanssa, Ryynänen ei tiedä.
– Hänellä on tietysti omat intressit, minkä vuoksi hän ei halua käydä valtionyhtiön henkilöstöedustajien kanssa keskustelua. Mutta aikaisemmin kun on ollut hankalia tilanteita, omistajaohjausministeri on ollut kiinnostunut kuulemaan myöskin henkilöstöryhmien ajatuksia, Ryynänen sanoo ja mainitsee esimerkkinä Sirpa Paateron, joka omistajaohjausministerinä piti tilaisuuksia henkilöstön edustajille.
Vake toimii hallituksen alaisuudessa
Vake toimii budjettitalouden ulkopuolella ja valtioneuvoston päätösvallan alaisuudessa. Toistaiseksi Vakeen on päätetty siirtää osakkeita 2,4 miljardin euron arvosta. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole nimitettyä toimitusjohtajaa, hallitusta eikä selkeää visiota siitä, mihin osakkeiden myyntitulot käytetään.
Omistusten siirto Vakeen avaa mahdollisuuden ulkopuoliselle taholle hankkia yhtiön osake-enemmistön ja vaarantaa yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen. Nesteen henkilöstössä kasvaa huoli siitä, että Vaken perustaminen on vain välivaihe valtion omistuksen myynnissä, siis yksityistämisessä. Valtion vaikuttamismahdollisuuksien kaventuessa yritysten pilkkomisen, osaamisen menetysten ja työpaikkojen vaarantumisen riski kasvaa, samalla vaarantuu koko alan laaja kotimainen osaamisklusteri.
Valtion osakkeistaan saama osinkotuotto oli vuoden 2016 osalta noin 900 miljoonaa euroa, josta Nesteen osuus yli 300 miljoonaa euroa. Valtion omistusten myynti pienentää pysyvästi osinkotuloa.
Sipilän hallituksella on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan monenlaisia suunnitelmia biopolttoainetuotantoon panostamiseksi. Niiden mielekkyyteen ja kannattavuuteen henkilöstöryhmät eivät ota kantaa. Mutta ajatus, että Neste-omistuksia myymällä tuettaisiin biotuotantoa ei ole mielekästä ja tuskin kannattavaakaan. Neste on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä edistyksellisiä biotuotteita kehittävä ja valmistava yhtiö ja siten hieno esimerkki siitä, missä nykyaikaisen valtion kannattaa olla mukana.
Nesteen henkilöstöryhmät katsovat, että valtion omistajapolitiikan on tuettava kansantalouden kasvua ja työllisyyttä, parannettava teollisuuden viennin edellytyksiä sekä turvattava huoltovarmuus. Valtion omistamissa yhtiöissä olevaa osaamista ja innovaatioita ei pidä myydä sijoittajille lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä.
uutiskirje 
