Vasemmistolle ei tule helppo hallitustaival Islannissa

Torstaina Islannin uudeksi pääministeriksi valittu Vihreän vasemmiston Katrín Jakobsdottír sanoi toissa kesänä Kansan Uutisten haastattelussa, että hallituksessa olo on ”yhtä helvettiä”.

Katrín tiesi sen kokemuksesta toimittuaan opetusministerinä 2009–2013.

Silloin kyseessä oli vasemmistohallitus, jonka johtavana puolueena olivat sosiaalidemokraatit. Hallituksen tehtävänä oli nostaa Islanti jaloilleen oikeistohallitusten paisuttaman talouskuplan ja romahduksen jäljiltä.

Hallitus onnistui tehtävässään poikkeuksellisen hyvin, mutta hallituspuolueet hävisivät silti seuraavat vaalit 2013.

Nyt Katrín sai johdettavakseen hallituksen, jonka muut puolueet ovat Suomen kokoomusta lähinnä vastaava itsenäisyyspuolue ja keskustaa vastaava edistyspuolue.

Vaikea kumppani

Erityisesti itsenäisyyspuolueen kanssa samaan hallitukseen lähteminen on vaikea paikka Vihreälle vasemmistolle (VG). Heti kättelyssä kaksi puolueen kansanedustajaa ilmoitti, etteivät he voi tukea hallitusta. Tämä kutistaa hallituksen parlamenttienemmistön lähes niukimmaksi mahdolliseksi: 33 paikkaa 63:sta.

VG, joka Suomen vasemmistoliiton tavoin kuuluu Pohjolan vihreään vasemmistoon, ei ole hallituspuolueista suurin. Se sai lokakuun vaaleissa 16,9 prosenttia äänistä ja 11 edustajaa (joista kaksi siis ei tue hallitusta).

Suurin on itsenäisyyspuolue, joka isosta tappiosta huolimatta sai 25,2 prosentin ääniosuuden ja 16 paikkaa.

Edistyspuolueella on 8 paikkaa.

Ex-pääministerille valtion varat

Uuden hallituksen valtiovarainministeriksi tuli edellinen pääministeri, itsenäisyyspuolueen Bjarni Benediktsson.

Itsenäisyyspuolue sai muutenkin nipun painavia salkkuja: ulkoministerin, kauppa- ja teollisuusministerin sekä Islannissa tärkeän kalastusministerin paikat.

Vihreä vasemmisto sai pääministerin lisäksi terveysministeriön ja ympäristöministeriön.

Edistyspuolueen osalle tulivat liikenne-, opetus- ja sosiaaliministerien tehtävät.

Vaalitappion ohella itsenäisyyspuolueen tyytymistä hallituksen kakkospuolueeksi selittää se, että Bjarnin johtama hallitus tuli tiensä päähän skandaalinkäryisesti. Bjarnin katsottiin peitelleen isänsä osuutta erään tunnetun pedofiilirikollisen ”kunnian palauttamiseen”.

Ohjelmalliset tavoitteet

Katrín Jakobsdottirin asemaa puolestaan helpottaa hänen henkilökohtainen suosionsa. Häntä pidetään Islannin luotetuimpana poliitikkona.

Katrín sanoi alussa mainitussa haastattelussa, että hallitukseen pitää kaikesta huolimatta pyrkiä, jos sillä on hyvä ohjelma.

Katrín on ilmoittanut hallituksen päätavoitteeksi julkisiin palveluihin investoimisen sekä taloudellisen elpymisen ylläpitämisen.

Erityishuomion kohteeksi Katrín on nimennyt terveydenhuollon, koulutuksen ja liikenteen infrastruktuurin investoinnit. Hän lupaa myös kohentaa sukupuolten tasa-arvoa ja lgbt-oikeuksia. Islannin sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiotaan korottaa Pariisissa esitetyistä.

Katrín Jakobsdóttir on perustellut hallitukseen lähtemistä myös poliittisen vakauden palauttamisella useiden lyhytaikaisten hallitusten jälkeen. Saa nähdä, miten se onnistuu: tähän saakka yksikään kolmen puolueen hallitus ei ole Islannissa kestänyt täyttä vaalikautta.

Pääoppositiopuolueena aloittaa sosiaalidemokraatit (7 paikkaa), joiden kanssa Katrín aluksi yritti useamman puolueen koalitiohallitusta.