Maan omistaminen tuo valtaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Afrikassa naisten maanomistus on vähäistä ja vielä niukempaa on sitä koskeva tieto. Jotta tilannetta voitaisiin kohentaa, tarvitaan sukupuolieroteltua dataa.
Vaikka Afrikan pienviljelijöistä on YK:n mukaan 80 prosenttia naisia, heillä on harvoin omistusoikeus maahan, ja palstat ovat keskimäärin pienempiä kuin miehillä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että kun naisten maanomistusoikeutta vahvistetaan, lasten ravitsemus ja tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet paranevat.
Maaomaisuuden ohella myös tieto on valtaa, ja sitäkin on naisten osalta heikosti tarjolla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä julkaistu raportti kuvaa tilannetta. Sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen sarakkeessa on naisten maanomistuksen kohdalla enimmäkseen merkintä ”Ei tietoa”.
Ilman dataa ei pystytä seuraamaan eikä suunnittelemaan tavoitteiden toteutumista.
Ilman dataa ei pystytä seuraamaan eikä suunnittelemaan tavoitteiden toteutumista.
Tieto maksaa
Kun Ruandassa alettiin sukupuolierotella pankkilainojen saantia koskevia tietoja, naisten havaittiin olevan todella heikoilla. Asiaan tartuttiin, ja heidän osuutensa kaksinkertaistui neljässä vuodessa.
YK:n säätiön perustama Data2X-sivusto kertoo, että maailman maista lähes 80 prosenttia kirjaa sukupuolen kuolleisuutta, työvoimaa ja koulutusta koskeviin tilastoihin. Alle kolmannes maista tekee samoin epävirallisia työmarkkinoita, yrittäjyyttä ja palkatonta työtä tilastoidessaan tai kerää tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tietojen puuttuminen antaa yhteiskunnasta epätäydellisen kuvan ja vaikeuttaa vääristymien korjaamista.
Kyse on myös rahasta: sukupuolierotellun datan kokoaminen vaatii investointeja. YK:n tilasto-osaston kysely vuodelta 2012 kertoo, että 126 vastanneesta maasta vain 13 prosenttia oli budjetoinut rahaa sukupuolieroteltuun tilastointiin, noin puolet maista käytti siihen satunnaisia varoja ja loput ei mitään.
Pieniä edistysaskeleita on otettu. YK:n Edge-hanke kartoittaa tietoa tasa-arvon tueksi, ja Gatesin säätiö antoi vuonna 2016 noin 66 miljoonaa euroa sukupuolierotellun datan kokoamiseen.
Kuka omistaa ja mitä?
Sukupuolten eriarvoisuuden tasaaminen vaatii tietoa siitä, mitä naiset omistavat. Kehitysmaiden maaseudulla yleinen perinteisen tapaoikeuden mukainen maanomistus on naisten osalta hämärän peitossa. Heille voidaan antaa palstoja viljeltäviksi, mutta siitä ei tehdä papereita.
Kun kyläläisten viljelemät maat äkkiä yksityistetään tai niiden omistaminen virallistetaan, naiset putoavat kuvasta. Itsenäistymisen jälkeen esimerkiksi Keniassa, Ugandassa ja Zimbabwessa ryhdyttiin rekisteröimään maaomaisuuksia. Koska naisten osuuksista ei ollut papereita, maat kirjattiin yleensä perheenpään eli miehen nimiin.
Se antoi miehelle oikeuden käyttää, myydä ja hallita maita, ja naiset menettivät nekin oikeudet, joita heillä oli aiemmin ollut.
Tietojen kokoaminen naisten ja tyttöjen asemasta ei auta pelkästään kehitystavoitteiden seurannassa, se kertoo myös, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen.
*Jemimah Njuki on Kanadassa toimivan Kansainvälisen kehitystutkimuskeskuksen (IDCR) tutkija.
uutiskirje 
