Nuorten asunnottomuudelle vaaditaan nollatoleranssia

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tänään julkaisemat asunnottomuustilastot kertovat alle 25-vuotiaiden asunnottomuuden lisääntyneen.

– Kun nuorisotyöttömyys on korkealla ja kohtuuhintaisista asunnoista huutava pula, nuoria uhkaa asunnottomuus, sanoo Vailla vakinaista asunto ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Vva esittää nollatoleranssia nuorten asunnottomuudelle. Tiivolan mukaan kasvukeskuksiin, erityisesti Helsinkiin, tarvitaan lisää kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa.

– Nuorisoasunnottomuus on erityisesti Helsingin kysymys, sillä noin puolet asunnottomista nuorista on helsinkiläisiä.

Kunnat tavoittelemaan nollatoleranssia

Vailla vakinaista asuntoa vaatii kuntia tavoittelemaan nollatoleranssia nuorten asunnottomuuden suhteen.

Kohtuuhintaisen asumisen ja jälkihuollon kehittämisen lisäksi nuorten asunnottomuutta voidaan vähentää nopeastikin purkamalla jonoja.

Helsingissä asunnottomien tuetun asumisen jonossa on noin 500 henkilöä. Jonotusaika on tyypillisesti vuoden tai ylikin. Kun asunnottomuus pitkittyy pitkäaikaiseksi, ongelmat syvenevät ja kuntoutuminen vaikeutuu.

– Asunnottomien yössä vaadimme, että asumisen tuen jono on purettava. Purkamisen voisi aloittaa nuorista. Ei päästetä heitä putoamaan, vaatii Sanna Tiivola.

Monella asunnottomalla nuorella rikkonainen tausta

Nuorten vaikea tilanne näkyy Vva ry:n matalan kynnyksen palveluissa: yökeskus Kalkkersin kävijöissä on aikaisempaa enemmän nuoria.

– Nuorten osuus on selvästi kasvanut. Kalkkersiin tulevilla nuorilla on usein asunnottomuuden lisäksi päihdeongelmia ja elämänhallinnan taidot hukassa. Monella on lastensuojelutausta, sanoo Vva ry:n matalan kynnyksen esimies Jussi Lehtonen.

Haavoittuvimmassa asemassa ovat ne nuoret, joiden asunnottomuuden taustalla on jo lapsuudenkodissa alkaneita vakavia ongelmia, kuten vanhempien päihteidenkäyttöä, väkivaltaa ja huostaanottoja.

Näillä nuorilla on tavallisesti oikeus lastensuojelun jälkihuollon palveluihin, mutta siitä huolimatta he ovat jääneet asunnottomiksi.

– Hyppy itsenäiseen asumiseen 18-vuotiaana toisinaan pitkänkin laitoshistorian jälkeen on suuri. Pystytäänkö näille nuorille tarjoamaan tarpeeksi intensiivistä tukea, tarpeeksi joustavasti, pohtii Sanna Tiivola.

Pienituloisuus on riski

Tilastokeskuksen tuoreimman tulonjakotilaston mukaan 18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi.

Nuorten asunnottomuuden riskiä kasvattavat samat tekijät kuin muidenkin ryhmien: pienituloisuus, työttömyys ja asumisen korkea hinta.

Nuoret ovat erityisen haavoittuvia, koska heidän tulonsa ovat tyypillisesti vähäisen työhistorian vuoksi pienet eivätkä arjen taidot ole välttämättä vielä ehtineet kehittyä.

ARA:n erityisasiantuntija Hanna Dhalmann kiittelee asunnottomuuden vähentämiseksi tehtyä pitkäjänteistä työtä.

– Hyvän työn hedelmät näkyvät siinä, että asunnottomuus on vähentynyt, vaikka vuoden aikana koettiin toimeentulotuen siirto Kelaan, joka aiheutti haasteellisia tilanteita ihmisten asumisen turvaamiseen, hän sanoo.

– Nuorten asunnottomuuden lisääntyminen on kuitenkin huolestuttava ilmiö. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuoltonuorten tilanteesta on kannettu huolta pitkään, ja tilastotkin osoittavat, että työtä asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä riittää edelleen.

”Keinoja asunnottomuuden ehkäisyyn löytyy”

Myös Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) varoittaa nuorten heikkenevästä asemasta asuntomarkkinoilla ja vaatii lisää toimenpiteitä asunnottomuuden ehkäisemiseksi.

– Nuoret eivät saa jäädä asuntomarkkinoiden väliinputoajiksi. Asunto ei ole mikä tahansa kulutushyödyke vaan jokaisen ihmisen perustarve, sanoo NAL:n toiminnanjohtaja Ville Savilampi.

– Tuoreet luvut herättävät kysymyksiä siitä, miten hyvin asuntomarkkinat pystyvät vastaamaan kaikkien nuorten tarpeisiin. Asunnottomuuden uhka on nuorille paljon valtaväestöä suurempi. Alati kohoavat vuokrat ja kova kilpailu asunnoista kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla kurittavat erityisesti pienituloisia nuoria.

Savilampi vaatii nuorten asunnottomuuden syiden ripeää selvittämistä, mutta muistuttaa myös, että keinoja nuorten asumistilanteen helpottamiseksi on jo tiedossa.

– Lisäämällä yleishyödyllistä vuokra-asuntotuotantoa kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla taataan useammalle nuorelle kohtuuhintainen koti. Asumisneuvontaa tarjoamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä häätöjä ja maksuhäiriömerkintöjä.

NAL:n tammikuussa 2018 julkaisema tutkimus osoittaa, että asumisneuvonnalla voidaan vähentää nuorten maksuhäiriömerkintöjä ja häätöjä.