Leipä on tiukassa Perun Andeilla

Historiallinen Cuscon kaupunki Andeilla on Perun suosituin matkailukohde, mutta seudun intiaanitalonpojat ovat maan köyhintä väestöä. Vuoristokylistä löytyy niitäkin, joiden mielestä kurjuuden ei pidä olla ikuista.

– Vielä tulee aika, jolloin ihmisten ei tarvitse muuttaa kaupunkiin päästäkseen köyhyydestä, Huaron kunnan pormestari Elmer Pinares vakuuttaa.

– Jos olisin Perun presidentti, ohjaisin tukea vuoriston pienviljelijöille, jotta he pystyisivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja parantamaan toimeentuloaan, hän jatkaa.

4 500 asukkaan Huaro sijaitsee 3 100 metrin korkeudella. Turismi ja uudelleen arvoonsa nousseiden perinnekasvien, kuten kvinoan ja amarantan, tuotanto eivät vaurastuta alueen ketsua-intiaaneja.

Cuscon alueen lapsista on aliravittuja 53 prosenttia, kun maan keskiarvo on 43,5 prosenttia. Vuoden 2016 tilaston mukaan perulaisista elää köyhyydessä 20,7 prosenttia, mutta maaseudulla osuus nousee 43,8 prosenttiin.

Huutia hallitukselle

– Vuoristolaisten tilanne ei liikuta maan hallitusta, sanoo pormestari Pinares, joka on perustanut teknisen tukiryhmän auttamaan asukkaiden toimeentulon kohentamista.

Myös muissa Andien kunnissa ponnistellaan maatalouden kehittämiseksi, vaikka ilmaston aiheuttamat uudet uhkat, kuten vesipula ja äkilliset hallat, vaikeuttavat tilannetta.

Yli 3 500 metrin korkeudella sijaitsevan Quiquijanan kunnan virkailija Rosmary Challco lisää ongelmien listalle sukupuolten tasa-arvon puutteen.

– On kitkettävä machismo, joka aiheuttaa kotiväkivaltaa ja estää tyttöjen koulunkäynnin, hän vaatii.

Nainen opettaa naisia

Maatalousinsinööri Janed Nina on elävä esimerkki siitä, että tyttöjen kouluttaminen kannattaa. Hän pääsi yliopistoon ja palasi tutkinnon suoritettuaan kotikyläänsä Sacllaan.

Maatalousinsinööri Janed Nina palasi valmistuttuaan kotikyläänsä Perun Andeille viljelemään perheen tilaa ja jakamaan oppejaan naapuruston naisille. Kuva: IPS/Mariela Jara

– Meillä on viljelyssä yli 40 kasvilajia, joista saamme monipuolista ravintoa. Ylijäämän myymme ja rahoilla pystymme kehittämään tilaamme, selittää Nina, joka hoitaa tilaa kahden niin ikään insinööriksi valmistuneen veljensä kanssa.

He auttavat myös ympäristön viljelijöitä, ja varsinkin naisia, oppimaan uutta. Nina yhtyy valitukseen siitä, että valtio ei tunnusta pienviljelyn strategista merkitystä ja tukee Andien asukkaita korkeintaan sosiaaliavulla.

Cusipatan kunnan virkamies Vladimir Boza vahvistaa näkemyksen.

– Hallitus yllyttää maataloutta erikoistumaan vientituotteisiin, mutta näillä korkeuksilla se ei onnistu. Ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä hyvin riskialtista.

– Täällä täytyy päinvastoin edistää tuotannon monipuolistamista, Boza painottaa.

Englanninkielinen versio