Maaliskuun 22. päivänä Ukrainan parlamentti kumosi edustaja Nadija Savtšenkon parlamentaarisen koskemattomuuden ja hyväksyi hänen vangitsemisensa epäiltynä terrori-iskun suunnittelemisesta. Savtšenko istui Venäjällä tutkintavankeudessa 2014–2016 jouduttuaan sotavangiksi Itä-Ukrainan sodassa.
Osana kampanjaa Savtšenkon puolesta Ukrainassa Julija Timošenkon Batkivštšina-puo-lue antoi hänelle läpimenon takaavan ensimmäisen paikan vuoden 2014 parlamenttivaalien ehdokaslistassa.
Savtšenko vaihdettiin kahteen Venäjän taistelijaan toukokuussa 2016. Kotimaassaan Savtšenko sai sankarin vastaanoton, ja hän otti edustajanpaikan vastaan.
Tapaus ei ainakaan auta rauhanprosessia Itä-Ukrainassa.
Alkukesällä 2016 Savtšenko oli Ukrainan suosituin poliitikko. Häneen luotti 35 prosenttia, ja presidentiksi häntä olisi ollut valmis äänestämään 12 prosenttia kyselyiden vastaajista. Istuvan presidentin Petro Porošenkon ja opposition veteraanipoliitikon Timošenkon suosio oli vain puolet tästä. Savtšenko ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi.
Suosion huipulta
poliittiseksi hylkiöksi
Heinäkuussa 2016 Savtšenko ehdotti suoria neuvotteluja Donetskin ja Luhanskin kapinallistasavaltojen johtajien kanssa, mitä yleisö ei ymmärtänyt. Joulukuussa 2016 Savtšenko matkusti Minskiin käymään kahdenvälisiä neuvotteluja Donetskin johtajan Aleksandr Zahartšenkon ja Luhanskin johtajan Igor Plotnitskin kanssa. Maaliskuussa 2017 hän esitti kahdessa eri yhteydessä antisemitistisiä näkemyksiä.
Savtšenko osallistui pyrkimyksiin vaihtaa sotavankeja. Vankien vaihto kuuluu Minskin rauhansopimukseen, mutta se takkuilee, koska sopimuksen muita kohtia ei ole täytetty. Kapinallistasavaltoihin luomansa keskusteluyhteyden ansiosta Savtšenko pääsi vierailemaan vankien luona, ja toi heiltä kirjeitä Ukrainaan.
Neuvotteluja kapinallistasavalloissa ja Venäjällä vangittujen ukrainalaisten vapauttamiseksi koordinoi Juri Medvedtšuk, jota pidetään Ukrainassa venäläismielisenä poliitikkona: hän kannattaa konfliktin ratkaisuna Ukrainan muuttamista liittovaltioksi, on vastustanut EU-jäsenyyttä ja kannattanut tulliliittoa Venäjän kanssa. Vankien vaihtoa Savtšenko järjesteli Medvedtšukin liittolaisen Vladimir Rubanin kanssa.
Hämärä aselasti
Donetskin rajalla
Syyttäjän version mukaan Ruban otettiin kiinni ”Donetskin kansantasavallan” ja Ukrainan rajalla, mukanaan lasti huonekaluihin kätkettyjä aseita. Lastissa oli 12 rynnäkkökivääriä, kaksi konekivääriä, kaksi sinkoa, kranaatinheitin, kymmeniä kranaatteja ja tuhansia luoteja.
Rubanin ja Savtšenkon versiot aseiden alkuperästä eroavat. Rubanin mukaan hänen oli tarkoitus salakuljettaa huonekaluja, mutta joku oli kätkenyt aseet huonekalujen sekaan. Savtšenkon mukaan hän toi aseita separatisteilta Ukrainaan, jotta näillä olisi vähemmän aseita joilla sotia.
Kävi ilmi, että turvallisuusviranomaiset olivat seuranneet Savtšenkoa ja Rubania jo marraskuusta asti. Julkisuudessa esiteltiin videoita, joissa syyttäjän mukaan Savtšenko ja Ruban esittelevät vallankaappaussuunnitelmaansa kahdelle upseerille joulukuussa. Ajatuksena oli iskeä parlamenttiin presidentin ja ministerien ollessa paikalla ja eliminoida rauhanprosessin estävä Ukrainan ylin valtiojohto kahdeksalla voimakkaalla kranaatilla.
Savtšenkon mukaan kyse oli vain ajatusleikistä, jota ei ollut tarkoitus toteuttaa. Savtšenkon asemaa parlamentin käsittelyssä maaliskuussa tuskin helpotti, että hän esitteli muille edustajille kahta mukanaan tuomaansa käsikranaattia. Tapauksen jälkeen säädettiin laki, joka kielsi aseiden tuomisen parlamenttiin.
Upseerit voivat
turhautua
Joidenkin mielestä Savtšenkon ”vallankumoussuunnitelma” oli niin älyvapaa, että kyseessä on turvallisuuspalveluiden provokaatio. Toisaalta puheet joukkomurhista ja kranaattien kanniskelu eivät ole tavanomaista kansanedustajan käytöstä.
Savtšenko ei ole tyypillinen poliitikko, vaan parlamenttiin puoliksi sattumalta sankaristatuksensa myötä päätynyt sotilas. Venäjällä vallankaappauksesta haaveilleita, eksentrisiä upseereita on ollut useampia. Viimeksi eversti Vladimir Kvatškovia syytettiin vallankaappausyrityksestä vuonna 2010. Vallankaappausta Venäjällä vuonna 1998 suunnitellut kenraaliluutnantti Lev Rohlin kuoli epäilyttävissä olosuhteissa.
Luottamus vallanpitäjiin on Ukrainassa heikkoa, ja kansalaiset määrittelevät kantansa Savtšenkon syyllisyyteen ennakko-oletustensa perusteella.
Tuomioistuimet antavat asiassa tuomion aikanaan, mutta sitä ennenkin on selvää, ettei Savtšenkon pidätys tule edesauttamaan Itä-Ukrainan rauhanprosessia. Savtšenko kuului rauhaa kannattavaan poliitikkojen vähemmistöön, ja syytteet eivät ainakaan nosta tämän vähemmistön suosiota.
uutiskirje 
