Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires kamppailee paisuvan jäteongelman kanssa. Kaatopaikat ovat täynnä, eikä kierrätystä saada toimimaan. Nyt kiistellään jätteiden polttamisesta.
Argentiinan laki kieltää jätteiden polton ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi. Vuosia kaatopaikkojensa täyttymistä tuskaillut Buenos Aires pyysi maaliskuussa kiellon kumoamista.
– Pelkäämme, että roskien polton varjolla luovutaan jätteiden kierrätyksen kehittämisestä, polttamista vastustavan kansanliikkeen aktivisti Cecilia Allen sanoo.
Jätteen polttamiselle on haettu mallia Euroopasta.
Buenos Airesin yliopiston laskelmien mukaan kaupunki tuottaa nyt jätettä 18 000 tonnia päivässä, mutta jos väestö ja talous kasvavat nykytahtia, määrä nousee 25 000 tonniin vuonna 2030. Kaatopaikkojen kapasiteetti loppuu kuitenkin jo viidessä vuodessa, tutkimus varoittaa.
Buenos Airesissa on noin 3 miljoonaa asukasta, mutta laajemmalla metropolialueella asuu 15 miljoonaa ihmistä eli kolmannes maan 44-miljoonaisesta väestöstä.
Kaatopaikkoja vastustetaan
Ongelma ei ole uusi. Asukkaiden vuosia jatkuneiden valitusten tuloksena Villa Domínicon kaatopaikka suljettiin vuonna 2004. Se sijaitsi tiheään asutulla alueella 15 minuutin matkan päässä keskustasta. Vuonna 1978 perustettu kaatopaikka ehti ottaa vastaan 47 miljoonaa tonnia jätettä.
Villa Domínicon jälkeen toiminnassa on kolme muuta kaatopaikkaa. Kaikki ovat täyttymässä, ja asukkaat vaativat niiden sulkemista.
Valtion jätehuoltoyhtiö Ceamse ehdotti uuden kaatopaikan perustamista 50 kilometrin päähän pääkaupungista. Se tyssäsi asukkaiden vastarintaan kuudessa kunnassa, jotka olivat osoittaneet kiinnostusta hankkeesta koituvia tuloja ja työpaikkoja kohtaan.
Syksyllä 2005 Buenos Airesin alueparlamentti sääti lain jätteen nollaamisesta. Tavoitteeksi asetettiin kaatopaikkojen tekeminen tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä talteenoton ja kierrätyksen avulla.
Kierrätys takkuaa
Hanke jätteen nollaamiseksi on kompastellut. Argentiinan nykyisen presidentin Mauricio Macrin toimiessa pääkaupungin pormestarina 2009 hallinto heikensi jätteen lajittelua. Sen sanottiin tulevan liian kalliiksi, koska kotitaloudet eivät huolehtineet omasta osuudestaan.
Nyt lain tavoitteita halutaan loiventaa niin, että kaatopaikkajäte vähennetään vuonna 2021 puoleen vuoden 2012 tasosta.
Jätteen polttamiselle on haettu mallia Euroopasta. Helmikuussa Buenos Airesin kaupunginhallitus vei ryhmän toimittajia tutustumaan polttolaitoksiin Pariisissa, Amsterdamissa ja Wienissä.
Argentiinan Greenpeacen johtaja Diego Salas huomauttaa, ettei Euroopassakaan enää kannateta jätteenpolttoa, koska suodattimet eivät estä ilman saastumista.
– Pitää ulottaa vastuu jätteestä pakkausten tuottajiin, vahvistaa kierrätysteollisuutta, hyödyntää biojäte ja järjestää lajitellun jätteen keräys, hän listaa.
uutiskirje 