Koivun kukinta on kuluvana keväänä saanut silmät ja nenän vuotamaan monelta sellaiseltakin, jota allergiat eivät yleensä vaivaa. The Washington Postin artikkelissa listataan yliherkkyysoireiden hoitoon liittyviä virheellisiä käsityksiä ja suositellaan antihistamiinihoitojen aloittamista tarpeeksi aikaisin.
Kylmä talvi ei takaa niiskuttamatonta kevättä
Moni pelkää allergialääkkeiden menettävän tehonsa jatkuvasti käytettynä. Näin ei kuitenkaan ole, eikä antihistamiineihin kehity resistenssiä. Oireet voivat lääkityksestä huolimatta palata tai voimistua joko olosuhteiden tai yksilössä tapahtuvien muutosten vuoksi.
Pahimpia allergikkojen kiusaajia ovat tuulipölytteiset kasvit kuten koivut, jotka hyödyntävät ilmavirtoja siitepölynsä levittäjinä.
Allergisoivan kasvin kukinta voi joinakin vuosina olla tavallista voimakkaampaa, kuten koivuallergikot ovat tänä keväänä havainneet. Silloin oireita voi tulla lääkityksestä huolimatta. Lääkkeiden ottaminen on voinut unohtua tai käytetty antihistamiini ei ole sopiva käyttäjän tarpeisiin. Liikalääkityskin on mahdollista, mutta silloin kyse on yleensä nenäsuihkeista, joiden jatkuva käyttö voi aiheuttaa nuhaoireiden pahentumista.
Monet epäilevät kevään kukkien olevan syyllisiä vuotavaan nenään. Kukkivat kasvit eivät kuitenkaan yleensä aiheuta allergista nuhaa tai silmien vuotamista, sillä kauniiden kukkasten tehtävä on houkutella hyönteispölyttäjiä. Pahimpia allergikkojen kiusaajia ovat tuulipölytteiset kasvit kuten koivut, jotka hyödyntävät ilmavirtoja siitepölynsä levittäjinä.
Kylmä talvi ja myöhäinen kevät eivät nekään takaa vähäisiä allergeenimääriä ilmassa. Ilmastonmuutoksen tuottamat keskilämpötilojen ja hiilidioksidipitoisuuden nousu ovat pikemminkin pidentämässä kuin lyhentämässä allergiakautta. Pieniä määriä siitepölyä leijuu ilmassa heti ilmojen lämmettyä ja väliin tulevat viileämmät päivät vain siirtävät kukintaa. Rutgersin yliopiston vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan allergiakausi on viimeisen 20 vuoden aikana pidentynyt.
Hunaja ei auta oireisiin
Apteekit täyttyvät nenäsuihkeiden ja antihistamiinien ostajista heti, kun nenät alkavat vuotaa ja silmiä kutittaa. Silloin voidaan kuitenkin olla jo auttamattoman myöhässä, sillä lääkityksen aloittamista ei kannata siirtää ensimmäiseen oirepäivään.
Keväällä ilmassa leijuvan siitepölyn määrä voi tuottaa lieviä oireita, jotka säiden uudelleen viiletessä katoavat. Seuraavan lämpimän jakson aikana elimistö on jo valmiiksi hälytystilassa, ja oireet voivat palata aiempaa voimakkaampina ja vaikeammin hoidettavina.
Luonnonmukaisten hoitojen suosijat ovat pitkään puhuneet hunajasta allergioiden hoidossa. Ollakseen terapeuttista hunajan pitäisi heidän mukaansa olla peräisin allergisoivista kukista ja tuotettu oireista kärsivän lähialueella.
Idea muistuttaa siedätyshoitoa, mutta siedätyksessä allergeeniannokset ovat moninkertaisia hunajasta saataviin verrattuna. Ja koska suurin osa yliherkkyysoireita aiheuttavista kasveista luottaa joka tapauksessa tuulipölytykseen, hyönteispölytystä käyttävistä kukkasista kerätty mesi ei edes periaatteessa voi toimia oletetulla tavalla.
uutiskirje 
