Alkuperäiskieliä elvytetään Meksikossa

Meksikolaisista 6,5 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen jonkin maan lukuisista alkuperäiskielistä. Osuus on pysynyt samana vuodesta 2005, kun se sitä ennen oli laskussa 80 vuotta.

Vuoden 2015 väestötutkimuksessa Meksikon 119 miljoonasta asukkaasta 15,7 miljoonaa määritteli itsensä intiaanikansoihin, vaikka vain puolet puhui niiden kieliä. Yhteisöjä on 68 ja niiden kielistä peräti 364 muunnosta. Espanjan siirtomaavallan aikana katosi 143 kieltä tai murretta, valtiollinen alkuperäiskansojen kehityskomissio (Conadi) kertoo.

Meksikon suurimmat alkuperäiskansat ovat asteekkien jälkeläiset nahuat sekä mayat ja sapoteekit.

Intiaanikielten vahvistuminen luetaan osin niiden nuorten ansioksi, jotka ovat ryhtyneet pelastamaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kadottamaa identiteettiä, kieltä ja maata.

– Yritämme elvyttää kielemme ja estää vanhuksia myymästä maitamme. Kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme, sanoo José Koyoc Ku, joka toimittaa mayojen yhteisöradiota Jukatanin alueella.

Pakkoespanjaa kaikille

Meksiko itsenäistyi 1821, viralliseksi kieleksi julistettiin espanja, vaikka lähes puolet väestöstä oli alkuperäisasukkaita.

– Vanhemmillemme ja isovanhemmillemme opetettiin espanjaa risti toisessa ja keppi toisessa kädessä ja heitä kiellettiin puhumasta omaa kieltään, cochimí-kansan oikeustaistelun johtaja María de la Luz Villa Poblano, 71, sanoo.

Meksikon intiaanit elivät paljolti unohduksissa siihen asti, kun Zapatistien vapautusarmeija aloitti toimintansa Chiapasissa 1994.

– Tämä voi olla viimeinen mahdollisuutemme muuttaa rauhanomaisesti ja radikaalisti maamme hallintoa, zapatistiliike julisti vuosi sitten, kun Meksikon intiaanikansojen yhteiselin päätti osallistua tämän vuoden vaaleihin.

Presidentinvaaliin tarjottu María de Jesús Patricio ei kuitenkaan saanut riittävästi kannattajia voidakseen rekisteröityä ehdokkaaksi.

Katoavia kansoja ja kieliä

Tutkimukset vahvistavat Meksikon alkuperäiskansojen ahdingon. Conadin mukaan 68:sta yhteisöstä 23 kulkee kohti sukupuuttoa ja 14 on jo katomassa, koska niissä on alle 500 jäsentä.

Alkuperäiskielten instituutin (Inali) mukaan 20 vuodessa häviää 64 intiaanikielien versiota. Yhteensä 364 kieliversion joukossa vain 185 ei ole välittömässä vaarassa.

– Kielten asemaa heikentää niiden heikko edustus mediassa, netissä ja julkisissa laitoksissa, Inalin johtaja Javier López Sánchez sanoo.

– Kielten käyttö on rajoittunut perhepiiriin. Yhden kielen politiikan seurauksena ihmiset ovat myös lakanneet opettamasta omaa kieltään lapsilleen, mitä syrjintä on vahvistanut, hän jatkaa.

Intiaanikielien puolustajia rohkaisee tieto, että heidän väestöosuutensa on pysynyt vakiona vuosina 2005–2015. Se tarkoittaa, että pääluku nousi 6 miljoonasta 7,3 miljoonaan.

Vaikka intiaanit eivät saaneet omaa presidenttiehdokasta, asia on esillä heinäkuun 1. päivän vaaleihin valmistauduttaessa. Voittajaksi povattu vasemmisto-opposition ehdokas Andrés Manuel López Obrador lupaa perustaa kaikille intiaanienemmistöisille alueille kaksikielisen koulun.

Englanninkielinen versio