Suomessa keskusteltiin plagioinnista korkeakouluopinnoissa alkuvuodesta, kun perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren gradun epäiltiin olevan osittain plagiaatti.
Jyväskylän yliopisto ehti jo antaa Huhtasaarelle puhtaat paperit ja ilmoitti huhtikuussa plagiointia olleen ”vain vähän”. Toukokuussa Svenska Yle löysi lähteen, josta se kertoi Huhtasaaren plagioineen suuren osan gradustaan. Jyväskylän yliopisto aikoo arvioida Huhtasaaren oikeuden tutkintoonsa uudelleen.
Suomessa tutkinto
perutaan harvoin
Tutkintojen tai pätevyyden menetys jälkikäteen plagioinnin takia on Suomessa harvinaista. Vuonna 2016 korkein hallinto-oikeus KHO piti voimassa Itä-Suomen yliopiston myöntämän tutkinnon, jonka tekijä oli plagioinut osan gradustaan. KHO piti opiskelijan nauttimaa ”luottamuksen suojaa” ehdottomana. Vuonna 2015 Jyväskylän yliopistolla tyydyttiin laskemaan plagiointia sisältäneen väitöskirjan arvosanaa.
Vuonna 2011 Itä-Suomen yliopisto mitätöi Tatjana Degenhardtin väitöskirjan vilpin vuoksi. Kokoomusministeri Jari Vilén jäi vuonna 2002 kiinni vuonna 1989 kirjoittamansa gradun plagioinnista, mutta hänen tutkintoaan ei mitätöity. Vilénin ura jatkui diplomaattina.
Venäjällä tieteellinen plagiointi on laajalle levinnyt ongelma, ja sitä vastaan kamppaillaan järjestelmällisesti.
Suomessa automaattisesti plagiaatteja etsivää Urkund-ohjelmistoa alettiin yleisesti soveltaa eri korkeakouluissa vuoden 2010 molemmin puolin. Vastaava venäläinen Antiplagiat-ohjelmisto levisi laajaan käyttöön vuoden 2007 jälkeen. Mutta siinä missä Urkundiin on pääsy vain tarkastajalla, Antiplagiat-ohjelmistoa voi käyttää kuka tahansa, joten se myös auttaa kirjoittajaa muotoilemaan tekstinsä niin ettei plagiointia huomaa.
Dissernet jahtaa
tiedevilppiä Venäjällä
Antiplagiat-ohjelman rinnalle on kehitetty Dissernet-hanke, joka tutkii järjestelmällisesti jo hyväksyttyjä opinnäytetöitä. Dissernetin perustivat vuonna 2013 fyysikot Andrei Rostovtsev ja Andrei Zajakin, bioinformaatikko Mihail Gelfand ja toimittaja Sergei Parhomenko.
Dissernet on keskittynyt julkisuuden henkilöiden, kuten duuman edustajien, kuvernöörien, turvallisuuspalveluiden johtajien ja oligarkkien tieteellisten töiden tarkistamiseen. Erityisen paljon Dissernetin tutkimuksien tuloksia on julkaissut oppositiohenkinen Novaja Gazeta.
Dissernet ei tarkasta graduja, vaan pelkästään väitöskirjoja, joita Venäjällä on kahta eri astetta: tieteiden kandidaatti ja tieteiden tohtori. Omalla sivustollaan Dissernet julkaisee kaikista tarkastamistaan väitöskirjoista avoimen raportin, jossa plagioidut sivut on nostettu näkyviin erilaisin värikoodein.
Vuonna 2015 Dissernet julkaisi tiedot Venäjän duuman edustajien väitöskirjoista. Väitöskirjan oli 450 edustajasta tehnyt 196, plagioinnista täysin vapaita väitöksiä joukosta löytyi 43.
Selkeästi plagioituja osia oli 51 väitöskirjassa, ja muutama duuman jäsen oli plagioinut molemmat väitöskirjansa.
21:tä [Venäjän duuman jäsenen] väitöskirjaa ei löytynyt mistään.
Lisäksi 21:tä väitöskirjaa ei löytynyt mistään. On hyvin mahdollista, ettei niitä ole koskaan kirjoitettukaan. Loppuja ei ehditty tutkia tai ne oli kirjoitettu niin kauan sitten, ettei sähköistä tarkastusta ryhdytty tekemään.
Vilpin kitkemiseen
on pitkä matka
Viime vuonna Dissernet julkaisi tiedot 61:tä eri korkeakoulun rehtorista, joiden väitöskirjasta osa oli plagioitu. Kuluvaan vuoteen mennessä Dissernet on tehnyt opetusministeriölle 116 kantelua, joiden tavoitteena on peruuttaa plagioijan tutkinto.
Viime vuonna opetusministeriö kumosi 41 myönnettyä arvosanaa. Toisin kuin Suomessa, Venäjän lainsäädännön mukaan väitöskirjan uuden tarkastuksen takaraja on kolme vuotta, eikä tutkintoa voi sen jälkeen enää peruuttaa.
Toistaiseksi vetoomukset takarajan poistamiseksi eivät ole saaneet vastakaikua, ja suurin osa plagiaatista paljastuu vasta aikarajan umpeutumisen jälkeen. Myöhään paljastunut plagiaatti on toki mainehaitta sekin, ja osa korkeakouluista on antanut lähtöpassit kaikille plagiaattiin syyllistyneille.
Kahdesta korkeakoulusta, Moskovan fysiikan ja tekniikan yliopistosta Fiztekhistä ja Moskovan talouskorkeakoulusta Dissernet ei ole löytänyt ainuttakaan tiedevilppitapausta.
Vaikka plagiaattien kitkemiseen Venäjällä on vielä pitkä matka, jostain kertoo se, että vuosittaisten väitösten määrä on pudonnut puoleen. Vuonna 2013 hyväksyttiin 24 019 väitöstä, viime vuonna 11 789. Osittain syy voi olla talouskriisin, mutta selvästi myös kaupanteko oppiarvoilla on vaikeutunut.
[digilehti pvm=20180608]
uutiskirje 
