Priden suosio kasvaa vuosi vuodelta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Helsinki Prideen 25.6.–1.7.2018 odotetaan ennätysmäärää osallistujia. Vuonna 2017 perinteinen Pride-kulkue, pääjuhla ja monenlaiset luennot ja tapahtumat keräsivät yhteensä 70 000 henkilöä, joista 35 000 osallistui kulkueeseen ja Puistojuhlaan.

Pride-viikko huipentuu lauantaina 30.6. kulkueeseen, joka lähtee Senaatintorilta ja päättyy Kaivopuistoon.

– Odotamme pelkästään kulkueeseen 45 000:ta osallistujaa, Priden järjestäjän, Helsingin seudun Setan, tapahtuma- ja varainhankintapäällikkö Senni Moilanen kertoo.

Helsinki Pride on järjestetty vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Ensimmäinen Helsinki Pride järjestettiin vuonna 1975. Tänä vuonna tapahtuman virallinen suojelija on vihreiden kansanedustaja Jani Toivola.

Seitsemän päivää kestävässä ihmisoikeusjuhlassa järjestetään yli 80 tapahtumaa. Vieraita tulee ympäri Suomea, mutta myös muista Euroopan maista, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Moilanen on tyytyväinen tapahtuman saamaan vankkaan asemaan ja kasvavaan suosioon.

– Yritykset ovat tulleet entistä vahvemmin mukaan yhteistyökumppaneiksi. Erilaisuuden ja monimuotoisuuden hyväksyminen on osa työnantajakuvaa ja houkuttaa yritykseen monenlaisia osaajia.

Moilanen uskoo yritysten ottavan myös muualla maailmassa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin muutenkin kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta.

– Muutamat yritykset ovat myös luoneet omia vähemmistöverkostoja työntekijöilleen, Moilanen kertoo.

Suomen translaki jäänyt ajasta jälkeen

Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisoikeusasiat ovat edenneet hitaasti. Vuonna 1971 homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista. Kymmenen vuotta myöhemmin homoseksuaalisuus poistui sairausluokituksesta. Viime vuonna tuli voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki. Nyt olisi tarve uuteen translakiin.

Suomi on saanut ihmisoikeusjärjestöiltä moitteita ihmisoikeuksien rikkomisesta ajanmukaisen translain puuttumisen vuoksi. Ihmisoikeusjärjestöt ajavat henkilön oikeutta ilmoittaa itse sukupuolensa iästä huolimatta. Nyt tällaista mahdollisuutta ei ole.

Monissa maissa on jo tunnustettu kolmas sukupuoli. Moilanen uskoo, että Suomikin on menossa siihen suuntaan.

– Kolmannen sukupuolen tunnustamiseen menee meillä vielä paljon aikaa, sillä yhteiskuntamme on vahvasti sukupuolittunut. Sukupuolen moninaisuuteen liittyvät kysymykset ovat niitä, joiden käsittely on vasta alussa.

Kaikkien saatava ihmisoikeudet

Myös vähemmistöjen sisällä olevien vähemmistöjen oikeudet pitäisi Moilasen mukaan nostaa keskusteluun. Tällaisia marginaaliryhmiä ovat muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat vammaiset.

– He kohtaavat moniperustaista syrjintää. Ylipäätään vammaisasiat ja rasismi jäävät keskustelussa jalkoihin.

Moilasen mukaan Suomessa on vallalla vahva enemmistöajattelu. Se tarkoittaa, että enemmistö luo normaalin ja on oikeassa.

– Tämä liittyy kaikkiin ihmisoikeuskysymyksiin. Yhteiskunta on vain rakentunut niin.

Ihmisoikeudet kuuluvat kuitenkin myös marginaalissa eläville.