Etiopian rauhanele yllätti Eritrean

Etiopian ja Eritrean välillä puhkesi 20 vuotta sitten rajasota Badmen kaupungissa, jonka asema on yhä kiistanalainen. Nyt Etiopian uuden johdon osoittama sovinnollisuus murentaa perustaa Eritrean hallituksen kovalta linjalta.

Katkera sota vaati tuhansia uhreja ja kesti vuoteen 2000, jolloin solmittiin rauhansopimus Algerian pääkaupungissa Algerissa.

Eritrea oli ensin vallannut Badmen ja työntynyt etelään Yirgan kolmioksi kutsutulle alueelle, jota se väitti historiallisesti omakseen. Etiopia valtasi vähitellen alueet takaisin. Rauhansopimus määräsi Etiopian luovuttamaan Badmen Eritrealle, mutta niin ei koskaan tapahtunut.

Rajaseudun tilanne on pysynyt jännittyneenä näihin päiviin asti. Etiopiassa huhtikuussa valtaan tullut Abiy Ahmedin hallitus on luvannut johtaa maan rauhaan ja demokratiaan. Kesäkuussa Etiopia yllättäen ilmoitti valmiudestaan toteuttaa Algerin sopimus ja luovuttaa raja-alueet Eritrealle.

Paljon yhteistä

Eritrea oli vuonna 1991 tapahtuneeseen itsenäistymiseensä asti osa Etiopiaa, joten maiden välillä on ollut paljon taloudellisia ja kulttuurisia siteitä.

Pääministeri Abiy on sanonut haluavansa palauttaa maiden veljelliset suhteet ja vilkkaan vuorovaikutuksen kaikilla aloilla. ”Hallitukseltamme odotetaan vastuullisuutta, joka takaa alueellisen vakauden.”

Eritrea oli vuonna 1991 tapahtuneeseen itsenäistymiseensä asti osa Etiopiaa.

Eritrean ja Etiopian välirikko lisäsi epävakautta muutenkin tulenaralla alueella, ja ne kävivät toisiaan vastaan ”sijaissotaa” esimerkiksi Somaliassa. Etiopia pärjäsi kaksikosta paremmin, kun taas Eritrea joutui yhä pahemmin eristyksiin ja kansainvälisten pakotteiden kohteeksi.

Elämä Eritreassa kävi yhä kovemmaksi, kun presidentti Isaias Afewerki piti rautaista kuria, jota hän perusteli Etiopian jatkuvalla uhalla. Samaan aikaan pakolaisvirrat Eritreasta Etiopiaan kasvoivat.

Vaikea rajanveto

– Etiopian rauhanaloite hämmentää Eritrean johtoa, kirjailijoiden sananvapausjärjestön Penin Eritrean-osaston puheenjohtaja Abraham Zere arvioi. Hänen mukaansa Afewerkin diktatuuri joutuu vaikeuksiin, jos sodan uhka väistyy.

Tähän asti Eritrea on aina vaatinut Etiopiaa vetämään kaikki joukkonsa kiistellyiltä alueilta ennen kuin suhteiden normalisoinnista voidaan puhua.

– Vaatimus ei ole realistinen, koska Badme kuului Etiopialle ennen sotaa ja on yhä sen hallinnassa. Valtioiden on päätettävä alueen asukkaiden kohtalosta hyvässä yhteistyössä, etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Siitä ei tule helppoa. Asukkaat rajan molemmin puolin ovat jo arvostelleet Abiyn hallituksen aikomusta toteuttaa mielivaltaiseksi koettu rajanveto, joka jakaa kyliä.

Symboliikka hallitsee

– Meille ei ole ongelma tehdä sovintoa eritrealaisten veljiemme kanssa, mutta Badmesta emme lähde. Emme luovu maistamme kaikkien uhrausten jälkeen, paikallishallinnon virkamies Teklit Girmay kommentoi Reutersille.

Tilannetta ei Etiopian puolella helpota se, että kiistelty alue kuuluu tigre-vähemmistölle, joka piti maassa valtaa vuoden 1991 vallankumouksesta asti. Uusi pääministeri Abiy edustaa amaroita, jotka ovat oromojen jälkeen maan suurin väestöryhmä lähes 30 prosentin osuudella.

– Badme oli aikanaan vain tekosyy selkkaukselle, jonka taustalla oli paljon syvempiä poliittisia syitä. Badmen merkitys on sittemmin kasvanut sekä etiopialaisten että eritrealaisten mielissä. Siitä on tullut raakuuden, hädän, syyllisyyden, häpeän, pelon ja ylpeyden symboli, Awol pohtii.

Hän patistaa kansainvälistä yhteisöä kiirehtimään orastavan rauhan tueksi ennen kuin tilanne muuttuu.

Englanninkielinen versio