Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires asetti vuonna 2005 kunnianhimoisen tavoitteen: vuoteen 2020 mennessä kaupungin kaatopaikoille ei enää rahdattaisi lainkaan jätettä, vaan kaikki kierrätettäisiin. Samalla kiellettiin jätteenpoltto.
Suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu kunnolla, ja alkuvuosina kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä jopa kasvoi. Sittemmin kaupunkijätettä on pikkuhiljaa kertynyt vähemmän, mutta tavoitteista ollaan silti vielä kaukana.
– Kaupungin viranomaiset eivät ole tehneet käytännössä mitään vähentääkseen kaatopaikoille lähetetyn jätteen määrää. Viime vuosina tapahtunut vähentyminen on puhtaasti cartonerojen ansiota, Argentiinan Greenpeacen kampanjakoordinaattori Leonel Mingo sanoo.
Cartonerot ovat muilta työmarkkinoilta pudonneita jätteiden kerääjiä ja lajittelijoita, jotka yön hiljaisuudessa kiskovat kärryjään roska-astialta toiselle ja erottelevat roskien seasta kierrätyskelpoisen aineksen.
Cartonerot ovat muilta työmarkkinoilta pudonneita jätteiden kerääjiä ja lajittelijoita, jotka yön hiljaisuudessa kiskovat kärryjään roska-astialta toiselle ja erottelevat roskien seasta kierrätyskelpoisen aineksen.
Kaupungin virallisesti tunnustamia cartoneroja on viitisentuhatta, mutta epävirallisissa kierrätystöissä uurastavat mukaan laskien heitä arvioidaan olevan ainakin kaksi kertaa enemmän. Osa cartoneroista työskentelee valtiollisissa jätteen lajittelukeskuksissa.
Typerä vai korruptoitunut?
Horacia Rodríquez, Buenos Airesin konservatiivinen pormestari ajoi tänä vuonna läpi lainmuutoksen, joka löyhensi jätteen vähentämistavoitteita sekä salli jälleen jätteenpolton.
Jätteiden polttaminen iskee suorimmin cartonerojen elinkeinoon, ja tämä on saanut roskien lajittelijat ryhtymään vastarintaan.
– Meillä on tärkeä rooli ja me puolustamme oikeuksiamme. Meitä on 12 000 ja me voimme taata, että kierrätys toimii lain mukaisesti. Me emme aio sallia polttamista, roskien kerääjä ja kierrätysvalistaja Jacqueline Flores sanoo.
Cartonerot saavat sivustatukea brittiläiseltä ympäristökemian ja toksikologian emeritusprofessorilta Paul Connettilta, jonka Argentiinan Greenpeace kutsui Buenos Airesiin.
– Buenos Airesin tavoin monilla Latinalaisen Amerikan kaupungeilla on jäteongelmia, joita poliitikot eivät osaa ratkaista. Täytyy olla joko typerä tai korruptoitunut, jos rakennuttaa jätteenpolttolaitoksen, Connett tykittää.
Cartonerojen osuuskunnat ja ympäristöjärjestöt onnistuivatkin kesäkuussa keskeyttämään jätteidenpolton sallivan lain täytäntöönpanon. Oikeus uskoi heidän väitettään, että poltto saastuttaisi Buenos Airesin ilmaa.
Pormestari on vedonnut, että tämä oikeudenpäätös puolestaan kumottaisiin. Lopullista ratkaisua odotellaan.
uutiskirje 
