Filippiinien faktat:
Saarivaltio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 107 miljoonaa
Kansallisen köyhyysrajan alla 21,6 % (2015)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 95,4 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188
(Lähde: YK)
T-paidan teksti ”Vastusta diktatuuria” kerää Filippiineillä vihaisia katseita mutta myös kyselyjä siitä, mistä näitä paitoja saa, keskusammattijärjestö Sentron pääsihteeri Josua Mata kertoo.
Mata ei säästele sanojaan, kun puheena on maata kaksi vuotta johtanut presidentti Rodrigo Duterte.
– Duterte on tuhonnut sen vähän demokratian, mitä meillä oli. Toiset sanovat meidän kulkevan kohti itsevaltaista hallintoa, minä kutsun sitä mieluummin fasismiksi, Mata lataa.
– Duterte on romuttanut kongressin riippumattomuuden ja heittänyt ulos korkeimman oikeuden puheenjohtajan. Jos joku ei ole lahjottavissa, hänet vangitaan. Edistys, jota rakensimme 30 vuotta diktaattori Ferdinand Marcosin kukistamisen jälkeen, on raunioina.
Huumesotaa pelon levittämiseksi
Duterte tunnetaan parhaiten huumesodasta, jossa poliisi ja kuolemanpartiot ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tappaneet ainakin 12 000 ihmistä.
Mata uskoo, ettei huumesota ole päämäärä vaan keino.
– Kyse ei ole huumeiden kitkemisestä vaan pelon levittämisestä. Arvostelijat pitää pelotella hiljaisiksi, koska Duterte haluaa muuttaa perustuslain ja saada samanlaiset valtuudet kuin Venäjän Vladimir Putinilla. Hän tahtoo nimittää kansanedustajat ja säätää lait mielensä mukaan. Se on diktatuuria.
Mata myöntää, että ammattiyhdistysliikkeen väki pelkää henkensä puolesta erityisesti Manilan ulkopuolella.
– Olemme tekemisissä henkilön kanssa, jolla on tapana ratkaista ongelmat tappamalla.
Vaalikampanjassaan Duterte lupasi parantaa työtätekevien asemaa ja erityisesti pikaruokaketjujen työehtoja. Mitään ei tapahtunut ennen tämän vuoden toukokuuta, jolloin Duterte taipui antamaan asiasta määräyksen. Sekin jäi Matan mukaan paperille, koska toteutusta ei ohjeistettu.
– Duterte on joutunut myöntämään, ettei pystynyt pitämään lupaustaan.
Turvallisuutta ampumalla
Kaikesta huolimatta gallupit antavat yhä Dutertelle 70 prosentin kannatuksen. Mata näkee taustalla samat syyt, jotka ovat ruokkineet populismin nousua muuallakin. Suuryritysten ja finanssipääoman valta on kasvanut, ja vaaleilla valittujen toimielinten valta vähentynyt.
– Korjaamme globalisaation vuosikymmenten hedelmiä. Nykykehitys pelottaa ihmisiä, joten tuntuu turvalliselta, kun joku lupaa ampua heidän vihollisensa. Ongelma on siinä, että kun pyssymies on tehnyt selvää vihollisistaan, hän suuntaa aseensa sinuun, Mata pohtii.
Hänen mukaansa toinen selitys Duterten suosiolle on uskottavan opposition puute. Ay-liike yrittää rakentaa sitä.
– Olemme luoneet verkostoja viljelijöiden sekä nais-, ympäristö- ja nuorisoliikkeiden kanssa. Tavoitteena on poliittinen järjestelmä, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Historia on osoittanut, että se on edellytys myös työtätekevien taistelun tuloksellisuudelle.
Filippiinien faktat:
Saarivaltio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 107 miljoonaa
Kansallisen köyhyysrajan alla 21,6 % (2015)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 95,4 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188
(Lähde: YK)
uutiskirje 
