Vuonna 2009 Euroopan unioni kirjasi ykköstavoitteekseen vähentää köyhyyttä jäsenmaissaan. Sen sijaan 20 miljoonan eurooppalaisen köyhyys lisääntyi, europarlamentaarikko Merja Kyllönen (GUE/NGL/ vas.) totesi kansalaisjärjestö Attacin keskustelutilaisuudessa maanantaina. Järjestö toimii oikeudenmukaisemman talouden puolesta.
Nykyinen EU:n talouspolitiikka on lisännyt tuloeroja ja eriarvoisuutta entisestään, arvioivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (EPP/kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D/sd.).
Kyllönen näkee epäterveen verokilpailun ja erityisesti verosuunnittelun veroparatiiseineen estävän EU-kansalaisten tasa-arvoistumista.
Merja Kyllönen ehdottaa EU:lle käsijarrua ja käsijarrukäännöstä, jos politiikka alkaa tuottaa kansalaisten kannalta vääränlaisia tuloksia.
Pietikäinen linjaa EU:n nykyisen talouspolitiikan olevan perua Iso-Britannian Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin toimista, sääntelyn purkamisesta ja markkinaliberalismista.
– Taloutta voidaan järjestää myös toisin, hän muistuttaa.
Sääntelyllä on sijansa
Pietikäinen suomii myös sääntelyn purkamista, sillä ainoastaan lailla voidaan taata ihmisoikeudet ja tasa-arvo.
– Markkinatalous toimii hyvällä regulaatiolla (sääntelyllä). Hyvinvointi ei synny muruja pöydältä -automaatiolla. Veroja moititaan, mutta se on hyvä keino pitää kaikista ihmisistä edes säädyllisesti huolta, Pietikäinen summaa.
Kumpula-Natri toteaa, että viime vuosina EU:n talousohjaus on jättänyt laatukysymykset varjoonsa. Hänen mielestään sosiaalista Eurooppaa tulisi vahvistaa talouden keinoin eikä se tarkoita talousvallan keskittämistä Brysseliin. Jäsenmaiden sosiaalista kehitystä, kuten koulupudokkaiden määrää, lapsiköyhyyttä ja eläkeläisköyhyyttä, voidaan seurata myös talouden avulla.
– Esimerkiksi Euroopan unionin maaraportissa arvioidaan Suomen määrärahaleikkausten olevan haitaksi peruskoulun kehitykselle tulevaisuudessa, Kumpula-Natri sanoo.
Ihminen voisi olla investointi
Nykyinen EU:n talouskeskustelu jättää ihmiset lähes huomiotta.
– Kun rahaa laitetaan betoniin ja asfalttiin, se on investointi, mutta ihmisiin laitettu raha on kulu. Voitaisiinko Suomessa investoida ihmisiin? Pietikäinen ehdottaa.
Hän perää EU:n jäsenvaltioilta yhteisvastuuta ja EU:lta sekä velka- että lainajarrua.
Kyllönen ehdottaa EU:lle käsijarrua ja käsijarrukäännöstä, jos politiikka alkaa tuottaa kansalaisten kannalta vääränlaisia tuloksia, kuten lisää köyhyyttä.
Pietikäinen huomauttaa, että finanssikriisin hoito oli kansallisissa käsissä.
– Köyhä kansa kärsii aina eniten, kun taloudessa menee huonosti. Pitäisi katsoa keneltä leikataan. Niiltä leikataan eniten, jotka ovat vähiten finanssikriisin syntyyn vaikuttaneet. Toisinkin voisi tehdä. EU:ta ei kannata siitä syyttää, Pietikäinen toteaa.
Kaikki osallistuvat ympäristötalkoisiin
Europarlamentaarikot jakavat yhteisen huolen tulevaisuudesta ja erityisesti ilmastonmuutoksesta, joka koskee kaikkia maailman kansalaisia.
Pietikäistä harmittaa EU:n jäsenmaiden kansallinen edunvalvonta, jonka mukaan esimerkiksi Hollannilta ei voisi vaatia maatalouspäästöjen vähentämistä tai Saksan autoteollisuudelta päästöjen hillitsemistä.
Suomellakin on tässä osuutensa. Se sai jatkoaikaa pölyttäjille haitallisten neonikotinoidien (Roundup) käyttöön, vaikka EU halusi kieltää sen.
uutiskirje 
