Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan talous- ja puolustuspolitiikka hallitsevat eurooppalaista agendaa. Hän epäilee, että ilmastonmuutos ja muut merkittävät asiat jäävät sivurooliin.
”Yritin kuunnella tarkalla korvalla Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puhetta viime viikolla. Junckerin puhe Euroopan unionin tilasta oli tämän kauden viimeinen, ja sen olisi odottanut olevan kauas katsova eurooppalaisen johtajan visio aikamme suurista kysymyksistä”, hän kirjoittaa Kalevassa.
”Asiaa oli paljon, ilmastonmuutoksesta kaksi lyhyttä kappaletta. Sen sijaan että Juncker olisi linjannut jotain ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja riskien hallinnasta, hän tyytyi laimeasti puolustamaan Pariisin ilmastosopimusta. Kesän kuivuus mainittiin, mitään konkreettisia toimenpiteitä ei.”
Turvallisuuspolitiikka tarkoittaa EU:ssa edelleen perinteistä puolustuspolitiikkaa.
Mullistukset uhkaavat maailman ruoantuotantoa
Kyllösen mukaan EU panostaa puolustukseen ja muuttoliikkeen hallintaan samaan aikaan, kun tutkijat varoittavat kaikkien maailman suurekosysteemien perinpohjaisesta mullistuksesta ilmaston lämmetessä.
”Kun mullistukset uhkaavat maailman ruoantuotantoa, vesivarantoja ja ihmisten terveyttä, on muutokseen on varauduttava useilla toimialoilla kuten maataloudessa, rakentamisessa ja terveydenhoidossa.”
Hän perää aktiivista sopeutumispolitiikkaa riskien pienentämiseksi.
”Komission puheenjohtajan puheissa tai EU:n rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä en tällaista sopeutumispolitiikkaa ole havainnut.”
Mihin varustautumisella varaudutaan?
Kyllönen arvostelee EU:n rahoituksen painopisteitä:
”Rahaa laitetaan puolustustutkimukseen ja materiaalihankintoihin, lisätään ulkorajavalvontaa, perustetaan EU:n puolustusrahasto yhteisiä puolustushankintoja varten. Euroopan Investointipankin tonttia on myös haluttu laajentaa sotilaallisiin hankkeisiin.”
Turvallisuuspolitiikka tarkoittaa EU:ssa edelleen perinteistä puolustuspolitiikkaa. Rahaa lisätään aseisiin, joukkoihin ja varustautumiseen.
”Ja mihin näitä joukkoja sitten käytetään? Katsotaanpa vaikkapa EU:n nopean toiminnan joukkoja. Jäsenmaat ylläpitävät nopeaa toimintaa vaativiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin niin sanottuja taisteluosastoja, jotka voivat toimia lyhytkestoisissa mutta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa.”
Kyllönen muistuttaa, että monikansalliset, noin 1 500 sotilaan vahvuiset taisteluosastot ovat olleet täydessä toimintavalmiudessa vuodesta 2007 alkaen, kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan.
”Kertaakaan niitä ei ole käytetty. On toki hyväkin, että kynnys joukkojen käyttämiseen on korkea, onhan joukkojen luonteesta, tarkoituksesta ja rahoituksesta ollut erimielisyyttä.”
lehti 