Intia käy uusin asein aliravitsemusta vastaan

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Lähes 40 prosenttia Intian lapsista jää yhä kitukasvuisiksi, mikä johtuu pääasiassa kehnosta ravinnosta. Valtio ottaa teknologian avuksi äitien ja lasten ravitsemuksen kohentamisessa.

Intian 1,3 miljardista asukkaasta on YK:n tuoreen arvion mukaan yhä 159 miljoonaa aliravittuja.

Maa alkoi kesällä toteuttaa Poshan-ohjelmaa, joka pyrkii vähentämään kitukasvuisuutta, aliravitsemusta, anemiaa ja lasten alhaista syntymäpainoa 2–3 prosentin vuosivauhtia. Hankkeen budjetti on 108 miljoonaa euroa.

Hanketta varten on Bill ja Melinda Gatesin säätiön tuella kehitetty mobiililaitteissa toimiva sovellus. Sen avulla 1,3 miljoonaa anganwadien terveystyöntekijää voi syöttää asiakkaidensa tiedot verkkoon.

Intiassa on vuodesta 1975 lähtien toiminut anganwadi-keskuksia, jotka tarjoavat äideille ja pikkulapsille neuvontaa, ravitsevaa ruokaa ja kerhotoimintaa sekä terveyspalveluja yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Tieto helpottaa seurantaa

Odishan osavaltion Mayurbhanjin alueella toimiva valtion terveystyöntekijä Kanaklata Raula, 52, päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. Päivisin hän kiertää pyörällä viidessä vastuullaan olevassa kylässä ratkoen perheiden ravintoon ja terveyteen liittyviä ongelmia.

– Perheitä on 300, ja niistä 80 prosenttia kuuluu köyhään alkuperäisväestöön. Ilman meitä lasten ravitsemus ja terveys jäisivät retuperälle, sanoo Raula, jonka Plan-järjestön Intian osasto palkitsi kesällä maan parhaana anganwadi-terveystyöntekijänä.

Karttuva tietokanta auttaa terveyskeskuksia seuraamaan odottavien ja imettävien äitien sekä pikkulasten painon ja terveydentilan kehitystä.

Maalta kaupunkiin muuttaneet putoavat helposti palvelujen piiristä.

Raula uskoo, että älypuhelimessa toimiva uusi järjestelmä säästää paljon aikaa, jonka hän voi tulevaisuudessa käyttää hoitotyöhön kentällä.

– Vanhassa mallissa minun on täytynyt pitää 11 eri rekisteriä ajan tasalla, mikä vie tuntikausia.

Muuttajat väliinputoajina

Työn perässä maalta kaupunkiin muuttaneet intialaiset putoavat helposti palvelujen piiristä. Kavita-niminen 22-vuotias kotiapulainen Hyderabadista on tyypillinen esimerkki. Pitkistä työpäivistään huolimatta hän ei pysty hankkimaan kunnon ruokaa itselleen ja 1,5-vuotiaalle tyttärelleen.

Kummatkin ovat laihoja ja aliravittuja, sillä Kavitalla on varaa vain riisistä ja tomaatista koostuvaan ateriaan. Hän valittaa, ettei aika riitä käyntiin anganwadi-keskuksessa.

– Aloitan työt viideltä aamulla ja lopetan neljältä iltapäivällä seitsemänä päivänä viikossa. Jos pidän vapaata, saan potkut. Olen kuullut, että anganwadissa lapsille annetaan dhalia, currya ja jopa munia, mutta en voi viedä häntä sinne, Kavita kertoo.

Kavitan kaltaisia on paljon, sillä jo kymmenen vuoden takaisen YK:n tilaston mukaan 326 miljoonaa intialaista oli muuttanut kotimaassaan.

– Jos tätä väestönosaa ei tavoiteta, Poshan-hankkeen onnistuminen vaarantuu, muistuttaa Laila Garda, joka johtaa KEM-sairaalan tutkimuskeskusta Maharashtran Punessa.

Englanninkielinen versio