Meksikon yhteisöllinen metsätalous noussut kansainväliseksi esimerkiksi

– Unelmoin terveestä ja kestävästi hoidetusta metsästä, meksikolainen metsänhoitaja Rogelio Ruíz sanoo. Hänen reseptinsä on metsän perusteellinen puhdistaminen, puun hyötykäyttö ja uudelleenistutus.

Ruíz pitää toimenpiteitä välttämättöminä kotiseudullaan eteläisessä Oaxacan osavaltiossa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia. Hän on vastuussa La Trinidadin alueen yhteismetsistä zapoteekki-intiaanien asuttamassa Ixtlán de Juárezin kunnassa.

Lokakuussa tuli kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun alueen omistus siirtyi yksityisiltä metsäyhtiöiltä yhteisölle. Metsät ovat perinteisen järjestelmän mukaisesti yhteisön yhteisessä käytössä, eikä oikeutta voi siirtää muille.

Ruíz muistuttaa, että metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämisessä, mutta samaan aikaan ne joutuvat kärsimään lämpötilan ja sateiden vaihteluista sekä tuholaisten lisääntymisestä.

Toukka ahmii neulasia

Männynneulasia ahmiva Zadiprion falsus Smith -hyönteisen toukka on vuodesta 2017 ulottanut tuhojaan 10 000 hehtaarin alueelle Oaxacassa. Ruízin valvomalla 805 hehtaarin metsäalalla vitsauksesta kärsii 106 hehtaaria.

Syyskuussa alueelle ruiskutettiin biologista torjunta-ainetta ilmasta ja sen jälkeen on turvauduttu käsikäyttöisiin ruiskuihin, Ruíz kertoo.

Metsänhoitosuunnitelma vuodelta 2014 sallii yhteisön hakata vuosittain 5 000 kuutiota puuta. Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Meksiko on kasvihuonekaasupäästöissä Latinalaisen Amerikan kakkonen Brasilian jälkeen.

Kestävää metsänhoitoa Meksikossa opastavan järjestön listoilla on lähes 5 000 yhteismetsiä hallinnoivaa yhteisöä, joista 2 100 hyödyntää tätä luonnonvaraa kaupallisesti. Vain 600 yhteisöllä on metsien hoito- ja suojeluohjelma, joka tarvitaan, jos mielii mukaan valtion metsäkomission hankkeisiin.

Metsän monet palvelukset

Meksiko tuottaa vuosittain puuta seitsemän miljoonaa kuutiota, josta Oaxacan osuus on vajaat seitsemän prosenttia. Metsät tekevät paljon muutakin: moni kaupunki saa niistä juomavetensä, ne säätelevät veden kiertoa, tuottavat ruokaa ja sitovat hiilidioksidia.

Koko Ixtlánin kunnassa tuholaiset ovat levinneet 600 hehtaarin metsäalalle. Taistelussa niitä vastaan testataan nyt viiden eri mäntylajikkeen kestävyyttä, Ruíz kertoo.

– Marras-joulukuussa valitsemme siemenet. Haluamme nopeakasvuisia ja tuholaisille vastustuskykyisiä lajikkeita, hän selittää.

Kunnan taimitarhassa on tänä vuonna kasvatettu 360 000 puuntainta, joista osa istutetaan omiin metsiin ja loput naapurikuntiin.

Sierra Juárezin metsä Meksikon Oaxacan osavaltiossa on kunnan asukkaiden yhteisessä hoidossa. Kuva: IPS/Emilio Godoy

Meksiko on kasvihuonekaasupäästöissä Latinalaisen Amerikan kakkonen Brasilian jälkeen. Vuoden 2015 päästöt olivat 683 miljoonaa tonnia, joista 20 miljoonaa luettiin metsähävikin tiliin.

Vuosina 2011–2016 metsää katosi keskimäärin yli 200 000 hehtaaria vuodessa. Tavoitteeksi on asetettu metsäkadon nollaaminen vuoteen 2030 mennessä.

Espanjankielinen versio