Aktiivimallin puolustaminen oli kapeilla hartioilla, kun eduskunta keskusteli asiasta 3,5 tuntia keskiviikkona. Ensimmäisessä käsittelyssä oli kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi. Hallituksesta ja hallituspuolueista siihen osallistuivat vain sinisten ministerit Jari Lindström ja Pirkko Mattila sekä kansanedustajista Simon Elo (sin.) ja Juhana Vartiainen (kok.).
Tilanne oli sama kuin aktiivimallista päätettäessä joulukuussa 2017. Silloin asia jätettiin ensimmäisessä käsittelyssä pöydälle, koska salissa ei ollut ollenkaan hallituspuolueiden edustajia. Ministeri Mattila kertoi Twitterissä olevansa savusaunassa samaan aikaan aktiivimallista tehtiin päätöksiä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta myönsi mietinnössään aktiivimalliin sisältyvät monet epäkohdat, mutta esitti silti kansalaisaloitteen hylkäämistä. Oppositio on vastalauseissaan kansalaisaloitteen eli aktiivimallin kumoamisen kannalla. Asiasta äänestettäneen ensi viikolla.
Kontula: Nolo laki
Anna Kontula (vas.) kommentoi hallituspuolueiden edustajien poissaolon johtuvan siitä, että kaikki tietävät, kuinka nolo laki aktiivimalli on.
– Kaikki tietävät, että mikään sen tavoitteista ei ole toteutunut ja kaikki ne uhat, joita siihen asetettiin, ovat toteutuneet. Tästä syystä salissa ei ministereitä lukuun ottamatta ole lainkaan hallituspuolueiden edustajia. Eivät kehtaa tulla puolustamaan lakia, jonka kaikki tietävät epäonnistuneeksi.
Kontulan mukaan aktiivimalli on sanktiomuotoisena toteutettu leikkaus työttömyysturvaan.
– Se on epäoikeudenmukainen leikkauksena, koska se painottuu muutenkin pienituloisimpiin työttömien joukossa. Se on epäoikeudenmukainen sanktiona, koska se rankaisee, vaikka olisi yrittänyt parhaansa tai olisi kiistattomasti työkyvytön. Lainsäädännön tulisi oikeusvaltiossa vastata edes perustavalla tasolla ihmisten oikeuskäsitystä ja yleistä ymmärrystä lakien säätämisperusteista. Aktiivimallin kohdalla näin ei ole, ja sen takia ihmiset ovat vihaisia ja loukkaantuneita.
Henkilökohtaisesti Kontula sanoi olevansa erittäin huolissaan siitä, miten tämän tyyppiset lait vaikuttavat yhteiskunnalliseen koheesioon ja luottamukseen järjestelmää kohtaan.
– Eivät kovin hyvin — ja aktiivimallista jätetyn kansalaisaloitteen käsittely ei ainakaan paranna tilannetta.
Leikkaa 32–57 euroa kuukaudessa
Anneli Kiljusen (sd.) mukaan Kelan maksamat työttömyysetuudet, esimerkiksi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ovat ilman lapsikorotuksia kuukaudessa bruttona keskimäärin 696 euroa. Aktiivisuusehdon täyttämättä jättäminen leikkaa toimeentuloa 32,40 euroa kuukaudessa.
SAK:laisilla aloilla keskimääräinen ansiopäiväraha on 1 236 euroa kuukaudessa, josta leikkaus on 57 euroa 50 senttiä.
– Näillä kaikilla on suuri merkitys perheen ja yksittäisen henkilön toimeentuloon. Tämä on myös aiheuttanut sen, että toimeentulotuen hakijoiden ja saajien määrä on lisääntynyt. Tämä on myös entisestään vaikeuttanut työttömien tilannetta, sillä yleisesti voidaan todeta, että toimeentulotuki heikentää ihmisten mahdollisuutta työllistyä.
Modig: Massaleikkuri niin kuin sanottiin
– Kun aktiivimallilakia käsiteltiin täällä, niin vasemmistoliitto sanoi, että me pelkäämme, että tästä tulee massaleikkuri. Meitä syytettiin silloin vastuuttomasta pelottelusta, muisteli Silvia Modig (vas.).
– Nyt katsotaan lukuja – mitä on käynyt? Viimeisimmät luvut: 158 000 ihmistä on joutunut leikkurin kohteeksi. Kun verrataan ensimmäistä tarkastelujaksoa ja toista tarkastelujaksoa, vain 10 prosenttia ensimmäisen tarkastelujakson leikkuriin joutuneista pystyi täyttämään aktiivimallin vaatimukset seuraavalla tarkastelukaudella. Lukujen valossa tämä on massaleikkuri.
Lindström: Mitä tilalle?
Työministeri Jari Lindström sanoi olevansa oppositioedustajien kanssa samaa mieltä siitä, että laissa on epäoikeudenmukaisuutta.
– Olen tästä kaikesta samaa mieltä, mutta se filosofinen kysymys kuuluu: mitä tilalle? Minua hämmentää tämä, että toisaalta sanotaan, että tästä leikkurista on luovuttava. Okei, se on oma asiansa. Mutta sitten sanotaan, että kaadetaan tämä koko malli. Mitä tilalle? Onko se filosofia oikein, että jos ei tee jotakin, mitä pitää tehdä, niin siitä rangaistaan, ja jos tekee, siitä palkitaan. Itselleni tämä on aika selvää, että näin tämän pitäisi olla.
Lindströmin mukaan VATT seuraa lain kokonaisvaikutuksia. Väliraportti tulee huhtikuussa, loppuraportti lokakuussa. Hänen omasta mielestään aktiivimallilla on ollut se vaikutus, jota alun perin tavoiteltiin.
– Se oli se, että otetaan vastaan myös lyhyitä työsuhteita, että kannustetaan ihmisiä myös tähän, ajatuksena se, että kun ottaa lyhyitä työsuhteita vastaan, toivottavasti saa sitä kautta jalan ovenväliin ja sitten myös pääsee työelämään kunnolla kiinni.
”Ihmeellistä filosofiaa”
Modig sanoi ihmettelevänsä Lindströmin filosofiaa.
– Eli hallitus on sitä mieltä, että köyhää motivoidaan sillä, että leikataan siitä pienestä pois, mutta rikasta motivoidaan sillä, että hänelle annetaan enemmän rahaa, niin kuin te olette tehneet veronalennusten muodossa. Mimmoinen ihmiskuva teillä oikein on? Suurin osa ihmisistä haluaa olla aktiivisia ja haluaa pyrkiä itselleen mielekkääseen elämään. Aktiivimallin ongelma on nimenomaan se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta täyttää näitä ehtoja, vaikka kaikkensa tekisi.
Pekonen: Viilaukset eivät poista valuvikaa
Ministeri Mattilan mukaan aktiivimallia seurataan ja korjataan tarpeen mukaan. Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan aktiivisuusehtoon esitettävät viilaukset eivät kuitenkaan ratkaise aktiivimallin keskeistä valuvikaa, johon jo perustuslakivaliokunta otti kantaa omassa lausunnossaan.
– Valiokunnan mielestä lakiehdotuksessa olisi tullut varmistaa, että henkilö, joka tekee kaiken häneltä kohtuudella vaadittavan, ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tämä ehto ei edelleenkään toteudu, kun yksilöllinen harkinta puuttuu jatkossakin. Jos henkilö ei jostain syystä pääse työhön, koulutukseen eikä palveluihin tai hänellä ei esimerkiksi terveydentilansa vuoksi ole edes mahdollisuutta osallistua, niin leikkuri puree edelleen. Kansalaisaloitteen hyväksyminen ja aktiivimallin purkaminen on ainoa esitetty ratkaisu, jolla tällaiset kohtuuttomat tilanteet voidaan estää.
– Ministeri, me tarvitsemme porkkanaa, emme keppiä, Pekonen sanoi.
Juhana Vartiainen sanoi toivovansa kovasti, että aktiivimallia ei ryhdytä vesittämään sillä tavalla, että mikä tahansa helposti saatava koulutus tekee helposti mahdolliseksi aktiivisuusehdon täyttämisen.
– Silloin sen työttömyyttä alentava vaikutus poistuu.
Myllykoski: Pelkkä leikkauslaki
Jari Myllykosken (vas.) mielestä koko lainsäädäntöhanke oli pelkästään säästölaki ja leikkauslaki.
– Olisitte voineet siinä vaiheessa jättää aktiivisuuden pois ja sanoa vain, että nyt haluamme säästää ja leikata, ja sillä hyvä. Niille pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat tämän kohteena, ei ole samaan aikaan tarjottu sellaisia palveluita, että heidän kuntoutustaan ja työelämään paluumahdollisuuksiaan oltaisiin edistetty. Niille ihmisille, jotka todella haluavat takaisin työelämään, ei ole luotu niitä polkuja. Siinä mielessä tämä on, voisiko sanoa, surullista kuultavaa. Tämä keskustelu, mitä nyt käydään, on sitä, että olemmeko vai emmekö ole. Olkoon sitten mistä hyvänsä romaanista tai mistä hyvänsä, mutta, ministeri Lindström, käsi sydämelle.
Semi: Työllisyysrahoja käyttämättä
Matti Semin (vas.) mukaan kaikki työ, mitä tehdään yleensäkin, parantaa ihmisten työkuntoa, vähentää syrjäytymistä, luo turvallisuutta ja lisää oppimista siihen työhön.
– Jäin miettimään, että kun katsotaan noita työllisyysmäärärahoja, niin meillä on siirtomäärärahoina tullut edellisiltä vuosilta käyttämättömiä työllisyysmäärärahoja, ja yksi syy siihen on, että on rajattu järjestöjen mahdollisuutta työllistää ihmisiä. Haluaisinkin kysyä, eikö nyt olisi aika purkaa tämä järjestöjen rajaus kokonaisuudessaan, että on mahdollista työllistää ja tarjota sitä työtä ja antaa ihmisten aktiivisesti toimia.
Sarkkinen: Lisää riippuvuutta toimeentulotuesta
– Sen lisäksi, että aktiivimalli on epäoikeudenmukainen, aktiivimalli voi johtaa valtiontalouden kannalta epätyydyttävään lopputulokseen, kun ihmiset ajautuvat toimeentulotukiriippuvuuteen tai epätarkoituksenmukaisiin palveluihin, jotka voivat pahimmillaan olla lähinnä rahan ja ajan hukkaa ja syödä ihmisten motivaatiota, kritiikkiä jatkoi Hanna Sarkkinen (vas.).
– Työllisyyden kannalta tarvelähtöiset työvoimapalvelut, koulutus ja joissain tapauksissa kuntoutus ja työkyvyn tukeminen ovat pitkällä jänteellä kaikista vaikuttavinta työllisyyspolitiikkaa. Aktiivimalli, jos joku, on turhaa byrokratiaa. Hallitus puhuu paljon byrokratian keventämisestä ja normien purusta. Nyt olisi hyvä tilaisuus purkaa normeja ja keventää turhaa byrokratiaa hyväksymällä tämä kansalaisaloite ja poistamalla aktiivimalli. Nyt olisi viimein aika laittaa aktiivimalli roskakoriin.
uutiskirje 
