Valtakunnallisen Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken mukaan yhdistys on suhteellisen tyytyväinen hallituksen toimiin poikkeustilan aikana.
– Poikkeuslait otettiin käyttöön suhteellisen nopeassa ajassa. Pienten- ja keskisuurten yrittäjien rahoitustilanteen turvaaminen on ollut välttämätöntä, vaikka siihen onkin liittynyt nopeita lomautuksia ja irtisanomisia.
Järjestö ei ole vastustanut asiaa.
Työttömyyskassat ja TE-palvelut eivät pysty neuvomaan normaalilla tavalla, sillä kaikki energia menee uusien hakemusten käsittelyyn.
– Se on koskettanut myös meidän jäsenjärjestöjämme. Siitä näkökulmasta on ollut helppo ymmärtää. Asialle ei oikein voi mitään, jos töitä ei ole tai niitä ei voi tehdä. Kuluja tulee kuitenkin, sanoo Haapakoski.
– Vuokrakustannukset ja muut kiinteät kustannukset ovat koko ajan päällä.
Satunnaisia työkeikkoja, kustannuksiin valtion apua
Työttömien Keskusjärjestö on miettinyt mahdollisuuksia vuokrakustannusten ratkaisemiseksi.
– Vuokrakustannuksia voisi helpottaa tai valtio voisi auttaa kulujen kattamisessa. Yleishyödyllisillä työttömien yhdistyksillä on erittäin rajalliset mahdollisuudet omien varojensa kasvattamiseen.
Tilanne on Haapakosken mukaan valitettava lomautetuille.
– Olemme esittäneet työttömyysturvan suojaosuutta, jotta ihmisten olisi kannattavaa ottaa vastaan myös lyhyitä työkeikkoja. Äkillisiä työvoiman tarpeita saattaa ilmetä. Yksi keino nousta tilanteesta on tehdä satunnaisia työkeikkoja, vaikka työt eivät suoraan koskettaisi omaa ammattialaa.
Kenenkään ei pitäisi tippua tyhjän päälle
Haapakoski kannattaa Palvelualojen työnantajat Palta ry:n esittämää yleisen palkkatuen saamisen nopeuttamista.
– Se olisi yksi vaihtoehto pitää ihmiset töissä kiinni poikkeustilan aikana. Heitä ei välttämättä edes tarvitsisi lomauttaa.
Haapakoski uskoo, ettei kukaan jää täysin ilman tukea.
– Tämän hetkisillä toimenpiteillä autetaan mahdollisimman monia ryhmiä. Esimerkiksi pienyrittäjillä on oikeus työttömyysturvaan ja lomautetut saavat korvausta lomautuksen ajalta. Näistä ryhmistä kenenkään ei pitäisi jäädä tyhjän päälle.
Heikoimmassa asemassa olevat voivat pudota tyhjän päälle
Haapakosken mukaan asiaan on myös toinen näkökulma.
– Asunnottomat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät sekä muut kuntouttavassa työtoiminnassa ja palveluissa olevat ihmiset jäävät tavallaan tyhjän päälle. Toimeentulotukea saa, mutta moni heikossa asemassa oleva tarvitsee ruoka-apua. Palveluita on jouduttu nyt supistamaan.
Myös kirjastojen sulkeminen aiheuttaa selkeästi ongelmia.
– Tilanteen pitkittyessä syntyy iso väliinputoajien joukko. Moni taho on siirtynyt sähköisiin palveluihin, mutta osalla ihmisistä ei ole tietokonetta. Tartuntariski tulisi saada tavalla tai toisella vähennettyä, jotta kirjastossa voisi hoitaa asioita.
Ensimmäistä kertaa lomautetut huolissaan
Koronapandemia on lisännyt yhteydenottoja Työttömien Keskusjärjestöön.
– Tietenkin ensimmäistä kertaa lomautetut ovat huolissaan. Työttömyyskassat ja TE-palvelut eivät pysty neuvomaan normaalilla tavalla, sillä kaikki energia menee uusien hakemusten käsittelyyn. Viime aikoina kysymyksiä on tullut enemmän, Haapakoski kertoo.
– Ruoka-apu kiinnostaa ihmisiä eniten.
Haapakosken mukaan on ilmiselvää, että työttömyyskorvausten maksuun tulee viiveitä.
– Poikkeuslakien seurauksena työttömyysturvan saamisen ehdot ovat kuitenkin muuttuneet. Hakemuksia käsitellään eri tavalla kuin ennen.
Hakemusten käsittelyn viivästymisen syyt ovat yleensä olleet tapauskohtaisia.
– Nyt viivästymiseen vaikuttaa hakemusten lisääntynyt määrä. Normaalioloissa yleisimmät syyt liittyvät usein paperisiin todistuksiin, jotka on toimitettu myöhässä. Esimerkiksi myöhässä toimitetut palkkatiedot voivat viivästyttää tuen saamista.
Turvaverkkoa pyritään ylläpitämään viimeiseen asti
Haapakosken mukaan Työttömien Keskusjärjestö on koko ajan puhunut sen puolesta, että ovia pidettäisiin hallitusti auki. Muun muassa ruoka-apua tulisi saada jatkossakin.
– Esimerkiksi Suolahden Työttömien yhdistys on jakanut ruokaa sillä tavalla, että tartuntariskiä ei juurikaan ole.
– Turvaverkkoa pyritään ylläpitämään viimeiseen asti. Jos tilanne jatkuu, niin ruoka-avun kilomääriä pitää nostaa.
Haapakosken mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten tilanne vaikuttaa pidemmän päällä sekä rahan arvoon ja muutenkin taloudellisesti että päivittäiseen tavaran tarjontaan.
– Olemme kuitenkin vasta shokin alkuvaiheessa, joten vielä on vaikea sanoa. Ainakin kaupoista tulee rohkaisevaa tietoa, että Suomella on suhteellisen hyvä tilanne. Olemme käsittääkseni riittävän omavaraisia ruokatuotannon osalta. En usko, että perustarvikkeiden osalta mitään kovin dramaattista tapahtuu edes pidemmällä aikavälillä.
uutiskirje 
