Amnesty Internationalin raportti Nowhere is safe for us: Unlawful attacks and mass displacement in north-west Syria havainnollistaa, miten Syyrian ja Venäjän joukot jatkavat siviilien ja siviilikohteiden systemaattista tuhoamista. Iskujen kohdistaminen siviileihin on jyrkästi kansainvälisen oikeuden vastaista ja kokonaisuudessaan iskut täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön.
Maanantaina julkaistu raportti käy läpi 18 iskua, joista valtaosa tapahtui tammi-helmikuun 2020 aikana. Iskut olivat joko Syyrian, Venäjän tai molempien hallitusten joukkojen tekemiä. Ne kohdistuivat Idlibissä, Aleppossa ja Hamassa sijaitseviin kouluihin ja sairaaloihin.
Hyökkäykset pakottivat lähes miljoona siviiliä – joista noin 80 prosenttia oli naisia ja lapsia – pakenemaan kohti Turkin rajan läheisyydessä sijaitsevia alueita.
Raportti käy läpi 18 iskua, joista valtaosa tapahtui tammi-helmikuun 2020 aikana.
Koronakriisin puhkeamisen jälkeen alueelle sovittiin aselepo, joka mahdollisti noin 100 000 ihmisen paluun koteihinsa huhtikuussa. Samalla viruksen leviämisen vaara on vaikeuttanut humanitaarisen avun toimittamista ja tekee ihmisten tilanteesta entistäkin vakavamman.
– Vaikka konflikti on jatkunut jo yhdeksän vuoden ajan, alueen humanitaarinen kriisi on nyt ennennäkemättömällä tasolla. Venäjä tekee ilmaiskuja ja tukee Syyrian armeijaa, vaikka on selvää, että se auttaa Syyriaa tekemään sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen johtaja Heba Morayef järjestön tiedotteessa.
Pommeja sairaaloihin ja kouluihin
Amnesty haastatteli raporttiin 74 ihmistä, kuten maan sisäisiä pakolaisia, opettajia, lääkäreitä ja avustustyöntekijöitä. Lausuntojen lisäksi tutkijat kävivät läpi videoita, valokuvia ja satelliittikuvia, sekä ääninauhoja sotilaskoneiden ohjaamoista.
Idlibin terveysviranomaisten mukaan kymmenen sairaalaa vaurioitui tai tuhoutui kokonaan joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Lisäksi kymmenet muut terveyspalvelut joutuivat sulkemaan ovensa. Syyrian tai Venäjän tekemissä iskuissa kuoli yhdeksän terveydenhuollon ammattilaista.
Myös koulut ovat olleet tulilinjalla. Syyrialaisen Hurras Network -kansalaisjärjestön mukaan 28 koulua oli ilma- tai maaiskujen kohteena tammi-helmikuun aikana.
– Pommi räjähti jalkani vieressä, kipu oli sietämätöntä. Tuntui kuin jalkani olisivat olleet tulessa. Edessäni käveli kaksi opiskelijaa, joista toinen kuoli heti ja toinen selvisi kuin ihmeen kaupalla, Amnestyn haastattelema opettaja kertoo.
– Uskon, että se oli rypälepommi, koska kuulin useita räjähdyksiä. Tunnistan rypälepommin äänen hyvin – ikään kuin taivaalta sataisi sirpaleita veden sijaan.
Amnesty tutki hyökkäyksen jäännökset. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen oikeuden vastainen rypälepommi oli valmistettu Venäjällä ja toimitettu Syyrian armeijalle.
Uhkana avun loppuminen
Sodan jaloista paenneet ihmiset kärsivät karuissa oloissa ja elävät ylikuormitetun humanitaarisen avun varassa. YK:n turvallisuusneuvosto on toimittanut humanitaarista apua rajan yli Idlibiin vuodesta 2014 lähtien. Oikeus avun toimittamiseen on kuitenkin päättymässä tänä kesänä.
Vaikka humanitaarista apua tarvitaan enemmän kuin koskaan, Syyria ja sen liittolaiset yrittävät lopettaa järjestelyn ja siirtää avustukset kulkemaan Damaskoksen kautta. Reitin muutos vaikeuttaa oikea-aikaisen ja jatkuvan avun vientiä perille Idlibiin.
Syyrian hallitus on jo pitkään yrittänyt vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista esimerkiksi turhalla byrokratialla ja häiritsemällä avustustyöntekijöitä.
– YK on kutsunut Idlibiä humanitaariseksi kauhutarinaksi. Tilanne muuttuu vain pahemmaksi, jos turvallisuusneuvosto ei näe poliittisen pelin läpi, Amnestyn Morayef toteaa.
Amnesty vaatii, että YK:n turvallisuusneuvosto jatkaa alueen tukemista eikä hylkää siviilejä, jotka kärsivät sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
lehti 