Suomi siirtyi juhannusviikon alkupuolella pois poikkeusoloista, kun hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä. Valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa koronaepidemian pahentuessa. Nyt pahin epidemia on helpottanut, ja päivittäisiä vahvistettuja tartuntoja on todettu vain muutamia.
– Kun vertaa Suomen lukuja oikeastaan mihin tahansa maahan, on lukujen valossa onnistuttu varsin hyvin. Toimet ovat olleet oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja.
– Totta kai, kun päätöksiä tehdään kovalla vauhdilla ja tilanteessa, jossa ei koskaan ennen ole oltu, tehdään myös virheitä. Virheitä on onnistuttu myös korjaamaan. Sanoisin, että hallitus on selvinnyt tästä kohtuullisen hyvin, summaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
”Valmiuslain käyttöönoton pitäisi olla määräenemmistön takana”
Hän tosin huomauttaa, että arviointi voi tässä vaiheessa olla vielä ennenaikaista. Asiantuntijat ovat varoittaneet niin sanotusta koronan toisesta aallosta, joka on mahdollinen. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin Suomessa hyvä.
– Suurimman työn tässä ovat tehneet kaikki me suomalaiset ihmiset. Olemme aika tunnollisesti noudattaneet annettuja ohjeita, ja näin on pystytty leviäminen – ainakin toistaiseksi – rajoittamaan pieneen määrään, Arhinmäki kiittelee.
Absurdi velkakeskustelu
Koronaviruksen ja sen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi Suomen talous on muiden maiden talouksien ohella ajautunut syöksykierteeseen. Sen loiventamiseksi hallitus on tehnyt voimakkaita tukitoimia, joilla on tuettu niin yrityksiä kuin ihmisiä.
Arhinmäki sanoo, että eduskunnassa keskustelua hallituksen toimista on ollut mielenkiintoista seurata.
– Kokoomus oli pitkään sitä mieltä, että tuetaan liian vähän. Nyt he ovat sitä mieltä, että tuetaan liikaa taloutta.
– On tärkeätä, että vältetään 1990-luvun laman kaltainen massatyöttömyys, ja yrityksiä ei menisi turhaan nurin ja ihmiset eivät putoaisi täyteen köyhyyteen.
Valtion lisävelkaantumisen myötä on keskustelu Suomen velkaantumisesta saanut jälleen lisää kierteitä. Samalla tutut virheväittämät, kuten valtion velan rinnastaminen kotitalouksien velkoihin, ovat alkaneet taas elää.
– Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle. Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki kummastelee myös puheita Suomen holtittomasta velkaantumistahdista.
– Ikään kuin Suomi ei olisi osa maailmaa. Jokainen maailman maa joutuu ottamaan.valtavasti velkaa.
Elpymisrahastossa paljon hyvää
Jos on velkaantumiskeskustelu ollut kummallista, on suunta ollut haussa myös elvytystoimien ympärillä. Arhinmäki huomauttaa, että esimerkiksi EU:n elpymisrahastosta käydyssä keskustelussa on yksi asia jäänyt liian vähälle huomiolle. Komissio on esittänyt EU:lle 750 miljardin elpymisrahastoa.
– Puhutaan vain siitä, kuka saa ja kuka maksaa. Siinä on kuitenkin paljon elementtejä, jotka vievät kohti ilmastokestävämpää yhteiskuntaa. Näitä rahoja on tarkoitus suunnata elvytyshankkeisiin, jotka tukevat green dealia eli siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan.
Arhinmäki pitää positiivisena myös elpymisrahaston myötä EU:lle esitettyjä uusia rahoitusmuotoja.
– EU:n elpymispaketissa esitetään joitain sellaisia veroja tai maksuja, jotka kerättäisiin EU-laajuisesti. Vasemmistoliittohan on pitkään tuonut esille, että meillä on rajat ylittäviä ongelmia, jotka pystytään hoitamaan vain rajat ylittävillä ratkaisuilla.
Arhinmäki mainitsee esimerkkeinä muoviveron, transaktioveron ja hiiliveron.
– Kaikki ovat sellaisia, että yksittäinen maa ei niitä voi ottaa käyttöönsä, mutta EU yhdessä voi ottaa käyttöön. Niillä on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.
Samaan aikaan tulee pitää kiinni kansallisten parlamenttien oikeudesta päättää maiden talous- ja veropolitiikasta, Arhinmäki paaluttaa.
Valmiuslaki isomman lukon taakse
Koronakriisin jälkeen on Arhinmäen mukaan tarpeen käydä läpi opittuja asioita. Yksi niistä on valmiuslaki ja sen käyttöönotto.
– Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön tällä hetkellä yksinkertaisella enemmistöllä. Valmiuslain käyttöönoton pitäisi olla määräenemmistön takana. Nyt Suomen saa poikkeustilaan yksinkertaisella enemmistöllä.
– Se on varmasti monelle meistä ollut yllätys. Jos ajatellaan demokratiaa ja parlamentarismia, se ei varmasti ole paras ratkaisu.
Kriittistä pohdintaa Arhinmäki haluaa myös käydä Uudenmaan muutaman viikon sulkemisesta ja pitkästä etäopetusjaksosta. Uudenmaan sulkemisella puututtiin hyvin voimakkaalla tavalla ihmisten perusoikeuksiin, Arhinmäki sanoo.
– Ja olisiko koulut pitänyt pitää koko ajan auki, hän pohtii.
Budjettiriihessä edessä isoja päätöksiä
Kesän jälkeen hallitus kokoontuu budjettiriiheen, josta on tiedotusvälineissä povattu äärimmäisen vaikeata. Syynä on se, että hallituksen odotetaan joutuvan linjaamaan, miten julkista taloutta lähdetään sopeuttamaan.
– Jos pääkirjoitus- ja muita erikoistoimittajia olisi uskominen, hallitus olisi kaatunut jo ties kuinka monta kertaa. Tosin kerranhan se jo kaatui, Arhinmäki sanoo.
Mutta varmasti syyskuun budjettiriihestä tulee hyvin vaikea, hän lisää.
– Jokainen ymmärtää, että syksyllä tarvitaan toimia, joilla saadaan talous pyörimään ja sitä kautta ihmisille uskoa tulevaan. Olisi talouspoliittisesti täysin väärä hetki ryhtyä mihinkään massiivisiin sopeutustoimiin.
Hän myös huomauttaa, että vaikka valmiuslaista on luovuttu, on matka normaaliin vielä pitkä.
– Ajatus siitä, että yhteiskunta ja talous olisivat palanneet normaaliksi elo-syyskuussa, niinhän ei valitettavasti ole.
uutiskirje 
