Li Andersson mukaan hallitus ei voi jättää syksyn budjettiriihessä ratkomatta riitaa aiheuttanutta kysymystä turpeesta.
Hän toivoo, että Suomeen saataisiin rahaa erityisesti vihreiden työpaikkojen luomiseen. Paketista on tarkoitus löytää sopu EU:ssa vielä heinäkuun huippukokouksessa.
Iltasanomien haastattelussa hän sanoo nyt olevan erittäin otollinen paikka Suomelle juuri tämän kaltaisiin asioihin tulossa olevien EU:n elvytysrahojen vuoksi.
Vasemmistoliitto pitää tärkeänä varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja ulosoton suojaosan korottamista.
– Olisin aika yllättynyt, ellei komissio kiinnittäisi Suomen kohdalla ohjausjaksolla huomiota aikalailla samoihin asioihin kuin minäkin eli soteen, digitalisaatioon, osaamiseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.
Anderssonin mukaan vasemmistoliitossa halutaan katsoa syyskuun budjettiriihessä myös verotusta.
– Esimerkiksi työsuhdeautojen osalta painopiste pitäisi saada siirrettyä täyssähköautoihin.
Kukaan ei hyödy hallituksen hajoamisesta
Andersson mukaan on vaikea nähdä, mitä mikään hallituspuolueista hyötyisi lähtemällä siitä keskellä koronakriisiä.
– En näe vastuullisena tai järkevänä tällaisessa tilanteessa lähteä yhteistyötä vaarantamaan. Varaudun henkisesti siihen, että koronan toinen aalto tulee syksyllä ja voin sitten yllättyä positiivisesti, jos niin ei käy. Siihen Suomessa on varauduttava.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on uhkaillut hallituksesta lähdöllä. Kynnyskysymyksiä on asetellut myös keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Hallituksessa on ratkottavana sote-uudistukseen liittyen maakuntarajaongelma Savossa sen jälkeen, kun sote-esityksen lausuntokierros on saatu päätökseen elokuun lopussa.
Andersson näkee Suomen tarvitsevan juuri vihreiden ja keskustan yhteistyötä ympäristöpolitiikassa. Hän ei näekään järkevimpänä tapana pohjustaa budjettiriihtä siten, että jokainen hallituspuolue vuorollaan asettaa julkisuuteen jonkin hallituksesta lähtöehdon.
– Ihmiset tietävät kyllä hyvin, että meille kynnyskysymykset liittyvät perusturvan leikkauksiin.
Hän on tyytyväinen, että raskaasta koronakriisistä huolimatta koulutukseen on palautettu rahaa, aktiivimalli on purettu ja sote- ja oppivelvollisuuden pidentäminen on saatu lausuntokierroksille.
Ratkaisuja yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa
Vasemmistoliitolle on tärkeää, että hallituksessa tehdään yhteistyötä myös kolmikantaisesti. Viikonvaihteessa työmarkkinajärjestöistä SAK ja STTK ottivat kantaa hallitusohjelmassa olevaan 30 000 työpaikan tavoitteeseen.
Työmarkkinajärjestöt pitävät syyskuun budjettiriihen aikataulua epärealistisena. Koronakriisin seurauksena tapahtui kymmenientuhansien lomautukset. Edelleenkin pelätään syksyllä vientialojen joutuvan vaikeuksiin.
Hallitukselta on perätty koviakin toimia. Keskustelussa ovat nousseet muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen ja eläkeputken poistaminen.
– Hallituksen kannattaa ehdottomasti pyrkiä tekemään ratkaisuja hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Viime vaalikauden kiky-sopimuksen työajanpidennykset ja palkanalennukset ja niiden synnyttämä turbulenssi työmarkkinoilla on varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, jos yhteistä näkemystä ei pyritä hakemaan, sanoo Andersson IS:n haastattelussa tänään.
Nollabudjetilla ei luoda työpaikkoja
Andersson alleviivaa vasemmistoliitolla olevan valmiutta etsiä työpaikkoja työnteon kannustimia parantavista toimista, mutta ei ihmisten vähimmäisturvaa heikentämällä.
Vasemmistoliitto pitää tärkeänä varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja ulosoton suojaosan korottamista. Molempien työllisyysvaikutukset riippuvat täysin siitä, paljonko hallitus olisi niihin valmis satsaamaan.
Nämä toimet eivät heikennä kaikista heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
– Ei voi ajatella, että teemme nollabudjetilla 60 000 työllistä vaalikauden aikana. Hallituksen normaalia budjetinkäsittelyä on, että katsomme, mitä rahoitamme ja mistä rahat löytyvät, Andersson puolustaa ehdotuksia.
uutiskirje 
