Noin kolmannes suomalaisista (35 %) siirtäisi kuntavaaleja siihen asti, kunnes noin 70 prosenttia suomalaisista on rokotettu koronaviruksen varalta. Loput, eli lähes kaksi kolmesta vastaajasta, ei siirtäisi vaaleja myöhäisempään ajankohtaan.
Tulokset selviävät Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin uunituoreen Kansalaismielipide-kyselyn tuloksista.
Naiset kannattavat vaalien siirtoa enemmän kuin miehet. Vaalien siirron suosio pandemian vuoksi kasvaa tasaisesti iän myötä siten, että yli 80-vuotiaden keskuudessa yli puolet haluaisi siirtää vaalit ja 70–79-vuotiaistakin 40 prosenttia. Koulutustaso ei näytä vaikuttavan mielipiteeseen vaalien siirtotarpeesta.
Mielipiteet vaalien siirtämisestä vaihtelevat sen mukaan, minkä puolueen ehdokasta vastaajat sanovat aikovansa äänestää kuntavaaleissa. Vähiten vaalien siirtoa kannattavat Perussuomalaisten äänestäjät, joista 82 prosenttia ei haluaisi siirtää vaaleja. Eniten siirtoa kannattavat RKP:n (41 %), Vihreiden (39 %), SDP:n (37 %) ja Keskustan (35 %) kannattajat.
– Vaalien järjestäminen pandemian keskellä on riskialtista puuhaa. Vaaleista voi tulla pannukakku, mikäli epidemiatilanne on huono huhtikuun puolivälissä, sanoo Kimmo Grönlund, Åbo Akademin valtio-opin professori.
Hänen mukaansa Espanjan Kataloniassa järjestettiin aluevaalit 14.2. ja siellä äänestysvilkkaus laski yli 25 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.
Äänioikeus voi puuttua tuhansilta
Åbo Akademin tutkijoiden mukaan ongelmaksi nousee myös vaalien legitimiteetti, sillä korona-positiiviset ja eristyksiin määrätyt eivät saa tartuntatautilain mukaan mennä kotoa äänestämään. Myöskään heidän, joille suositellaan omaehtoista karanteenia, ei toivota menevän äänestyspaikalle.
Käytännössä tuhansilta suomalaisilta voi puuttua perustuslain takaama äänioikeus näissä kuntavaaleissa erilaisten karanteenijärjestelyjen vuoksi.
– Tällä voi etenkin pienissä kunnissa olla merkittävä vaikutus vaalitulokseen. Lisäksi moni voi jättää koronan vuoksi äänestämättä, sanoo Kim Strandberg, Åbo Akademin valtio-opin ja poliittisen viestinnän professori.
Suomen kuntavaaleissa 2017 äänesti 58,9 prosenttia äänioikeutetuista. Grönlund muistuttaa, että korona voi pelottaa eri äänestäjäryhmiä eri paljon.
Puolueilla on erilaiset kannattajaprofiilit, jolloin koronan vuoksi äänestämättä jättäneillä voi Grönlundin mukaan olla vaikutusta myös vaalien lopputulokseen.
– Esimerkiksi SDP:n kannalta vaalien pito huhtikuussa voi nousta ongelmaksi, sillä puolueella on paljon iäkkäitä äänestäjiä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joissa koronaepidemia on pahin.
Hän kehottaa hallitusta harkitsemaan vakavasti lainmuutoksen esittämistä eduskunnalle niin, että vaalit voidaan lykätä ja siirtää hyvässä järjestyksessä suosiolla loppusyksyyn, jolloin Suomessa pitäisi olla laumasuoja koronavirusta vastaan.
– Muuten voi edessä olla tilanne, jossa vaalit joudutaan siirtämään vain muutama viikko ennen vaalipäivää.
Kansalaismielipide on nettipohjainen kysely, jossa on 4 200 vapaaehtoista osallistujaa. Kysely kuntavaalien mahdollisesta siirtämisestä tehtiin ajalla 15–22.2. ja siihen vastasi 3 090 henkilöä. Otoksen virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
uutiskirje 
