Ruotsissa ulkoministeri Ann Linde on esitellyt hallituksen ulkopoliittisen linjauksen valtiopäivillä. Turvallisuuspolitiikan osalta linjauksessa todettiin, että ”sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia hyvin ja luonut vakautta Pohjois-Eurooppaan”.
Valtiopäivien enemmistön kaipaamaa Nato-optiota, eli mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä, Linde ei maininnut. Linde kuitenkin korosti Ruotsin tekevän puolustusyhteistyötä niin Naton kuin kahdenvälisesti monien maiden, erityisesti Suomen kanssa.
Opposition mukaan Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta on nyt kaksi tulkintaa, valtiopäivien ja hallituksen. Muun muassa kokoomuksen ja keskustapuoleen edustajat vaativat siksi hallitusta kutsumaan kaikki valtiopäiväpuolueet keskustelemaan turvallisuuspolitiikan linjan selkeyttämisestä.
Kokoomuksen Hans Wallmarkin mukaan keskustelujen tuloksena olisi hyvä laatia puolueiden yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Wallmark mainitsi tässä yhteydessä Suomen selontekokäytännön hyvänä esimerkkinä.
Harjoittelua USA:n pommikoneiden kanssa
Wallmarkin mukaan puolueiden keskusteluissa olisi syytä keskustella paitsi Nato-optiosta, myös tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Suomen kanssa sekä yhteistyöstä Britannian kanssa brexitin jälkeen.
Opposition neljä porvaripuoluetta kannattavat myös itse Nato-jäsenyyttä, ruotsidemokraatit pelkästään niin kutsuttua Nato-optiota samaan tapaan kuin se on Suomessa jo pitkään ollut kirjattuna. Ruotsidemokraattien mukaan tärkein peruste tälle on juuri tarve harmonisoida turvallisuuspoliittista linjaa Suomen kanssa.
Nato-kiistelystä riippumatta Ruotsin puolustusvoimat on jatkanut säännöllistä yhteisharjoittelua amerikkalaisjoukkojen kanssa. Maanantaina Ruotsin ilmatilassa lensivät Yhdysvaltain strategiset B-1-pommikoneet, joiden kanssa ilmavoimien Gripen-hävittäjät ja maavoimien joukot harjoittelivat yhteistoimintaa pommittamisessa.
Harjoituksen jälkeen amerikkalaiskoneet laskeutuivat tilapäiseen sijoituspaikkaansa Norjaan.
uutiskirje 
