Vaikka Taleban on vakuuttanut, ettei se ryhdy kostotoimiin, toimet maakunnissa osoittavat muuta. Moni pelkää Talebanin kostoa länsimaisesta elämäntyylistään, siitä, että on sosiaalisessa mediassa ilmaissut mielipiteensä talebaneista tai että on tehnyt töitä länsimaisten ihmisten kanssa.
Viime perjantaina Suomi ilmoitti jatkuvan oleskeluluvan myöntämisestä maksimissaan 130:lle Suomen, EU:n tai NATOn palveluksessa olleelle afgaanille ja heidän perheenjäsenelleen. Sunnuntaina määrää nostettiin suurlähetystön osalta 40:llä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa tehdystä päätöksestä 130 hengen suojelupäätöksestä tiedotustilaisuudessa viime perjantaina.
Talebanin tulevaa linjaa on liian aikaista ennustaa.
Samassa yhteydessä hän vahvisti, että kansalaisjärjestöille tai medialle työskennelleet eivät ole mukana niiden ihmisten joukossa, joista nyt on tehty päätös. Hänen mukaansa voidaan ajatella, että kyseessä oli ensimmäinen päätös koskien afgaaneja, joita avustetaan tai joille tarjotaan suojaa.
– Jos tilanne menee hyvin huonoksi, niin voimme olla suuren pakolaiskriisin kynnyksellä, jolloin tulee uudestaan harkittavaksi se, kannammeko vastuuta joltain muulta osin tästä pakolaiskriisistä, Haavisto totesi.
Myös Afganistanin sisällä on ihmisiä, jotka ovat jo paenneet kodeistaan; pelkästään tänä vuonna heitä on noin 400 000, monet heistä ovat Kabulissa. Lisäksi tulevat kaikki ne kabulilaiset, jotka lähtisivät pakoon, jos se olisi mahdollista.
Vaaravyöhykkeessä toimittajat ja aktivistit
Suomi on myöntämässä oleskeluluvan 170 afgaanilla ulkomaalaislain pykälän 93 mukaisen humanitaarisen maahanmuuton perusteella. Pekka Haavisto toteaa, että Talebanin valtaamilla alueilla on nähty kostotoimia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa. He ovat kohdanneet väkivaltaa ja heitä on tapettu.
Aina ei ole kyse siitä, että vaarassa olisivat vain vieraalle valtiolle työskennelleet. Afganistanissa on ollut myös paljon muita toimijoita, joilla on kansainvälisiä yhteyksiä.
Amnesty Internationalin Etelä-Aasian alueen kampanjajohtaja Samira Hamidi sanoo, että erityisesti jokainen afgaaninainen, joka on työskennellyt kansainvälisten järjestöjen, suurlähetystöjen, tiedotusvälineiden tai ihmisoikeusjärjestöjen kanssa missä tahansa työssä, on vaarassa.
Pelastustoimia ja vetoomuksia
Yksi keskeinen ryhmä ovat toimittajat, niin miehet kuin naisetkin. Yhdysvalloissa kaikki tärkeimmät mediat – 24 allekirjoittajaa The New York Timesista CNN:ään – vetosivat kongressiin ja Joe Bidenin hallintoon afganistanilaisten toimittajien ja avustajiensa puolesta.
Vetoomus on tuottanut tulosta, sillä Yhdysvaltain ulkoministeriö lupasi pakolaisstatuksen myös mediassa ja kansalaisjärjestöissä työskennelleille.
Myös saksalainen media on julkaissut avoimen kirjeen, jossa se vetoaa poliitikoihin ja vaatii heitä auttaneiden afgaanitoimittajien pelastamista.
Kanada puolestaan päätti viime perjantaina, että Kanadaa auttaneiden afgaanien tukea jatketaan ja lisäksi aloitetaan erityinen 20 000 hengen avustusohjelma, jossa keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuten naisjohtajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin, uskonnollisiin vähemmistöihin, LGBTI-henkilöihin ja aiemmin sijoitettujen tulkkien perheenjäseniin.
Kansainvälisen yhteisön vaikutuskeinot
Taleban on Kabulin vallattuaan vakuuttanut, että se haluaa kansainvälisen yhteisön hyväksynnän eikä kostotoimiin ryhdyttäisi.
Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde, ja perjantain tiedotustilaisuudessa Pekka Haavisto muistutti, että tämä apu on ehdollistettu – myös viime marraskuun avustuskonferenssin jälkeen, jota Suomi oli yhdessä Afganistanin ja YK:n kanssa järjestämässä.
– Jos Afganistanissa ei synny rauhanomaista ratkaisua, kansainvälinen yhteisö ei voi olla mukana rahoituspanoksella rakentamassa Afganistania, Haavisto totesi.
Afganistan on ollut täysin riippuvainen kansainvälisen yhteisön tuesta, ja Haavikon mukaan tämä tuki on yksi tie painostaa Talebania, jotta se noudattaisi kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Myös naisten oikeudet ovat osa kansainvälisiä sopimuksia.
– Muita keinoja meillä on rajatusti käytössä, mutta kansainvälinen yhteisö on tässä hyvin yksimielinen. Myös Kiinan neuvottelija Dohassa on käynyt tästä asiasta keskustelua Talebanin kanssa.
Talebanin tulevaa linjaa on liian aikaista ennustaa. Tähänastinen toiminta vallatuilla alueilla ei viittaa siihen, että Taleban ajattelisi siviilien parasta, kunnioittaisi naisten oikeuksia tai myöntäisi, että Afganistanin talous ja kehitys ovat riippuvaisia läntisestä avusta. Ja vaikka liikkeen johto vakuuttaisikin, etteivät kostotoimet jatku, ei vielä voi tietää, tyytyvätkö sen jäsenet tähän.
Taleban voi laskea myös Kiinan varaan. Kiina on osoittanut intoa tukea Afganistania ja Taleban-johtajat ovat jo vierailleet pohjustamassa tulevaa yhteistyötä. Kiinalle Talebanin hallinnoima Afganistan voi olla kaivattu mahdollisuus laajentaa vaikutuspiiriä.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty ulkoministeriön ulkoministeri Pekka Haaviston tiedotustilaisuudessa antamien lausuntojen lisäksi muun muassa seuraavia artikkeleita ja nettisivuja:
NYT 2021. Coalition Urges U.S. to Provide Visas to Afghans Who Worked with Press, The New York Times 20.7.2021
Michael Crowley 2021. State Dept. Offers Potential Refugee Status to More Afghans Who Worked With U.S., The New York Times 2.8.2021
Spiegel 2021. Rettet unser Mitarbeiterinnen und Mitarbeiter in Afghanistan!, Spiegel 15.8.2021
Scott Neuman 2021. Four Reasons A Potential Taliban Takeover In Afghanistan Matters To The World, NPR 14.8.2021
Government of Canada 2021. Canada expands resettlement program to bring more Afghans to safety
UM 2020. Vahva tuki Afganistanille vuoden 2020 konferenssissa
uutiskirje 
