Viisi kysymystä ja vastausta vasemmiston sote-vaaliohjelmasta – ”Ei ole hyväksyttävää, että terveyserot rikkaiden ja köyhien välillä ovat niinkin suuret”

Tasa-arvo. Siihen sanaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiivisti puolueen sote-vaaliohjelman ydinsanoman.

Miksi tasa-arvosta puhutaan?

Koska tällä hetkellä tasa-arvo on sosiaali- ja terveydenhuollossa kaukana. Etenkin miesten keskuudessa terveyserot ovat huimia riippuen siitä, mihin sosioekonomiseen luokkaan hän kuuluu.

– Ei ole hyväksyttävää, että terveyserot rikkaiden ja köyhien välillä ovat niinkin suuret kuin ne Suomessa ovat. Eikä ole myöskään hyväksyttävää, että Suomen kaltaisessa vauraassa hyvinvointivaltiossa pienituloisimmat pääsevät heikoimmin lääkärin vastaanotolle, Andersson sanoi vaaliohjelman julkaisutilaisuudessa.

Hyvätuloiset käyttävät paljon yksityisiä ja työterveyden palveluita. Tämä on vaikuttanut voimakkaasti ihmisten väliseen tasa-arvoon.

Andersson tiivisti, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaarassa ajautua kriisiin, jos kehityksen suuntaa ei onnistuta kääntämään.

– Koronatilanne on lisännyt hoidon tarvetta ja lisännyt hoitovelkaa. Alan työvoimapula vaikuttaa siihen, miten ihmiset saavat hoitoa. Terveysasemia on jouduttu sulkemaan, hoitoja on jouduttu siirtämään ja ikäihmisiä on jouduttu pitämään vuodeosastolle odottamassa pääsyä ympärivuorokautiseen hoitoon – ei sen takia, että rahaa palveluiden järjestämiseen ei ole. Puhtaasti siitä syystä, että työvoimapula on vaikeuttanut osaavien ihmisten saamista niin paljon.

Miten tasa-arvo saadaan toteutumaan?

Vasemmistoliitto haluaa seitsemän päivän hoitotakuun eli kiireettömään hoitoon pitäisi päästä viikossa. Samoin puolue vaatii terveyskeskusmaksuista luopumista.

– Tämä on kaikkein tärkein uudistus, joka tarvitaan hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi.

Sote-keskuksista eli nykyisistä terveyskeskuksista pitää saada vasemmistoliiton mukaan paitsi terveys- myös sosiaalipalvelut. Samoin puolue haluaa kaikkiin sote-keskuksiin perustason mielenterveyteen liittyvää osaamista. Sote-kielessä tätä kutsutaan yhden luukun periaatteeksi eli ihminen saisi kaikki tarvitsemansa palvelut astuessaan sisään sote-keskukseen.

- Koko uudistuksen idea on siirtää resurssien painopiste perustasolle, Li Andersson sanoi. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Vasemmistoliitto painottaa myös lähipalveluita. Keskustan tavoin puolue haluaa sote-keskuksen jokaiseen kuntaan.

– Meille ei riitä se, että kunnianhimon tasoksi asetetaan sote-keskuksen säilyttäminen jokaisessa kunnassa. Totta kai uudistuksen tavoitteena pitää olla se, että voimme parantaa lähipalveluita kasvukeskusten ulkopuolella.

Vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi painotti myös puheenvuorossaan lähipalveluiden tärkeyttä. Jos palvelut karkaavat keskuksiin, kärsivät etenkin pienituloiset.

– Välimatka on pienituloiselle lisävero.

Mistä hoitajat?

Sote-ala kärsii monen muun alan tavoin työvoimapulasta, joka on pahenemassa lähivuosina, kun suuri määrä työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle. Anderssonin mukaan eläköitymässä on lähivuosina yli 10 000 sairaanhoitajaa ja yli 10 000 lähihoitajaa. Mutta alueellisesti on suuria eroja, mitä ammattilaisia eniten tarvitaan.

– Jokaiselle hyvinvointialueelle tarvitaan oma hyvinvointiohjelma, jossa selvitetään, mitä ammattilaisia tarvitaan. Ja linjataan konkreettiset toimenpiteet, miten heidät aiotaan saada. Tämä on ensimmäinen tehtävä, joka uusille aluevaltuutetuille tulee, tiivisti vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Minna Minkkinen, joka itse työskentelee lastensuojelussa.

Minkkinen huomautti, että pelkkä palkkauksen parantaminen ei riitä. Hän peräänkuulutti vakautta työsuhteisiin ja työn tekemiseen, minkä lisäksi työntekijöille tulee antaa valta tehdä työnsä hyvin.

– Meidän pitää antaa paremmat työn tekemisen ehdot, ja julkisesta työnantajasta pitää tehdä houkutteleva. Nyt on aika iso valuma julkisesta terveydenhuollosta yksityiselle puolelle.

Minkkinen kertoi, että hänellä on kollegoita, jotka ovat olleet sijaisina erilaisilla pätkäsopimuksilla jopa kymmenen vuotta.

– Tällaisessa työvoimakriisissä on sietämätön ajatus, että joku voisi olla sijaisena kymmenen vuotta.

Lisäksi hän painotti hyvän johtamisen tärkeyttä.

– Meillä on koulutettuja hoitajia, jotka eivät työskentele alalla. He eivät tule takaisin ennen kuin työehdot ovat kunnossa. He tulevat takaisin, kun he saavat tehdä työnsä kunnolla, Minkkinen uskoo.

Mutta mistä hoitajia saadaan kaikkialle Suomeen? Andersson huomautti, että jatkossa sote-alan työntekijät ovat hyvinvointialueiden palkkalistoilla.

– On pieniä kuntia, joilla on vaikea saada omalle palkkalistalleen esimerkiksi psykologeja. Kun organisaatio on isompi, rekrytointi on helpompaa ja esimerkiksi kiertävällä järjestelmällä huolehtia siitä, että ammattilaisten antamaa palvelua on saatavilla eri puolilla hyvinvointialuetta.

Mistä rahat?

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden järjestettäviksi, siirtyy niiden rahoitus kokonaan valtion rahoittamaksi. Rahat pyritään jakamaan palvelutarpeen mukaan.

– Saimme sovittua, että alueet saavat koko palvelutarpeen kasvua vastaavan rahasumman useampana ensimmäisenä vuotena. Silloin on todennäköisempää, että on olemassa käynnistämiseen liittyviä kustannuksia, jotka eivät välttämättä jää pysyviksi, Andersson sanoi.

Mutta selvää on, että kun tulevaisuudessa kustannukset ikääntyvässä maassa kasvavat, on rahoituksen lisääminen vaikeata. Etenkin kun jakamisesta vastaa valtiovarainministeriö.

”Koko uudistuksen idea on siirtää painopiste perustasolle”

Uudistuksen tavoitteena ei ole saada säästöjä aikaiseksi, mutta tällä hetkellä järjestelmä on hyvin erikoissairaanhoitovetoinen. Erikoissairaanhoito puolestaan on huomattavasti perustason hoitoa kalliimpaa.

– Koko uudistuksen idea on siirtää resurssien painopiste perustasolle, Andersson huomautti.

Jos rahoitusta halutaan lisätä entisestään, mennään talouspolitiikan puolelle, Andersson sanoi. Silloin edessä on isompi vääntö puolueiden välillä.

Maakuntaveroa ei ainakaan aluksi ole tulossa, ja myös SDP on alkanut suhtautua siihen epäilevästi. Vasemmistoliiton mukaan se tarvitaan.

– Se vahvistaa paikallista itsehallintoa ja liikkumavaraa.

Miten ihmiset saadaan uurnille?

Sote-vaalit, virallisesti nimeltään aluevaalit, käydään tammikuussa. Huolta on herättänyt se, että melko harva tietää, mistä vaaleissa on kyse. Pelkona on, että äänestysprosentti jää hyvin matalaksi.

Andersson korosti, että on paljon merkitystä, mitä puoluetta äänestää.

– Minusta on tärkeä tuoda esille, että puolueiden välillä on eroja. Eroja on siinä, kuinka paljon ollaan valmiita panostamaan työntekijöiden hyvinvointiin, lähipalveluihin ja kuinka paljon ollaan valmiita avaamaan palveluita suurille voittoa tavoitteleville yrityksille.