Vuodenvaihteessa Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL saa uuden hallituksen, jossa on kaksi vasemmistolaista jäsentä: Jenny Kasongo ja Jenni Suutari.
Sekä Kasongo että Suutari ovat jo kokeneita opiskelijavaikuttajia. Viime vuonna Jenny Kasongo oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa yhdenvertaisuudesta, toimeentulosta ja perheellisistä opiskelijoista vastaavana jäsenenä.
Jenni Suutari taas oli vuonna 2022 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja.
”Koulutuksen on oltava jatkossakin maksutonta, eikä siitä saa leikata senttiäkään.”
Suutari toimii myös Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtajana.
Vasemmistolaisia voittoja Helsingissä ja Tampereella
Kasongo ja Suutari valittiin SYL:n hallitukseen liittokokouksessa, joka pidettiin Espoossa 18.–19. marraskuuta 2022.
Liittokokousta edelsivät vasemmistolaisten opiskelijoiden vaalivoitot ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa Helsingissä ja Tampereella. Tampereella Viva eli vihreä vasemmisto nousi jaetulle ykkössijalle suurimmaksi ryhmäksi.
Helsingin yliopiston Sitoutumaton vasemmisto nosti paikkamääräänsä yhdeksästä edustajistopaikasta kolmeentoista, mikä oli eniten kaikista vaalilistoista. SitVasia edustava Jenny Kasongo nousi edustajistovaalien selkeäksi ääniharavaksi.
– Selkeästi meidän vaalipäällikkömme ja ehdokkaamme ovat kampanjoineet sellaisista aiheista, jotka vetoavat moniin opiskelijoihin, Kasongo sanoo.
– Esimerkiksi opiskelijoiden toimeentuloon ja mielenterveyteen liittyvät aiheet puhuttivat. Toinen tärkeä asia olivat opiskelijajärjestöjen avustukset, jotka meidän mielestämme pitäisi säilyttää, ja niiden määrää lisätä. Järjestöjä täytyy tukea, mutta myös varmistaa se, että toimeentuloon ja mielenterveyteen liittyvät asiat ovat esillä eduskuntavaaleissa, Kasongo sanoo.
Jenni Suutarin mielestä vasemmisto-opiskelijoiden hyvä tulos edustajistovaaleissa osoittaa, että punavihreälle politiikalle on kysyntää ja tilausta.
– Edellisten hallitusten tekemät päätökset ovat toki näkyneet jo aiemmin, mutta nyt tehostamispolitiikka ja tavoitekeskeisyys ovat alkaneet näkyä tosi voimakkaasti yliopistoilla.
Myös porvarihallituksen aikana neuvoteltu opiskelijoiden valintamekanismi on herättänyt paljon tyytymättömyyttä korkeakouluissa. Lisäksi opiskelijoiden toimeentulosta leikattiin viime hallituskaudella.
Suutari sanoo, että jatkuva tehostaminen näkyy siinä, että opiskelijat eivät jaksa opinnoissaan.
– Opiskelijat ovat väsyneitä, ja on paljon mielenterveysongelmia. Se näkyy suoraan siinä, että YTHS:n hoitojonot ovat todella pitkiä.
Ei siis ole ihme, että kun edustajistovaaleissa on ryhmä, joka haluaa tehdä politiikkaa toisella tavalla, se saa kannatusta.
Opiskelijapolitiikka on politiikkaa
Sekä Kasongon että Suutarin katseet ovat jo tiiviisti huhtikuun eduskuntavaaleissa ja vaikuttamistyössä.
– Odotan lobbaustilanteita. Haluan keskustella eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa opiskelijoiden asioista, erityisesti toimeentulosta ja ratkaisujen löytämisestä eri puolueiden kanssa, Jenny Kasongo sanoo.
– Eduskuntavaaleissa määritellään Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ja neljä vuotta on lähes kokonainen opiskelijasukupolvi, Suutari huomauttaa.
Molemmat opiskelijavaikuttajat sanovat, että tänä keväänä käydään tosi isot vaalit opiskelijoiden kannalta. He uskovat myös, että SYL on aito vaikuttaja, jota kuunnellaan opiskelijoita koskevissa asioissa herkällä korvalla.
Molemmat SYL:n vasemmistolaiset ovat sitä mieltä, että opiskelijavaikuttaminen pitää nähdä enemmän kuin opiskelijoiden edunvalvontana.
– Yhteiskunnassa ei ole olemassa sellaista tilannetta, että asioita tehtäisiin yksi kerrallaan toisistaan riippumatta. Sosiaalipolitiikka, koulutuspolitiikka, talous, kaikki kytkeytyy toisiinsa, Jenni Suutari sanoo.
Kasongon ja Suutarin mielestä opiskelijavaikuttamisessa on ymmärrettävä yhteiskuntaa ja päätöksentekoa kokonaisuutena.
– Se edesauttaa sitä, että voimme edistää tavoitteitamme siinä kokonaisuudessa. Myös opiskelijat ovat kansalaisia, ja meillä on poikkeuksellisen järjestäytynyt opiskelijakulttuuri. Voimme hyödyntää sitä järjestäytymistä kaikkien etua edistävien tavoitteiden ajamiseksi, Suutari sanoo.
Yksi koulutuspuolue on ylitse muiden
Jenni Suutari sanoo, että kaikilta suomalaisilta puolueilta puuttuu syvällistä ymmärrystä ja kauaskantoista visiota korkeakoulupolitiikasta Suomessa.
– Kaikki ovat kyllä sitoutuneita samoihin tavoitteisiin: lisätään aloituspaikkoja ja nostetaan osaamistasoa, ja niin edelleen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että puolueilta puuttuu kokonaisvaltaista visiota, joka huomioi tulevaisuuden rakenteelliset muutokset, kuten ikäluokkien pienenemisen.
Jenni Suutari sanoo, että sille on syynsä, miksi hän on itse valinnut puolueekseen vasemmistoliiton.
– Se on koulutusmyönteisin puolue. Vasemmistoliitto on myös tällä hallituskaudella onnistunut monissa sellaisissa opiskelijaliikkeen kannattamissa tavoitteissa. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste heijastuvat suoraan korkeakoulutukseen.
– Jos osaamistasoa halutaan nostaa ja tehdä kestävää työllisyyspolitiikkaa, koulutuksen on oltava jatkossakin maksutonta, eikä siitä saa leikata senttiäkään.
Opiskelijoiden toimeentuloa ei saa unohtaa
Suutari itse haluaisi korostaa vaikuttamistyössä erityisesti koulutuksen saavutettavuutta. Suurin osa suomalaisista puolueista on sitoutunut suomalaisten koulutustason nostamiseen.
– Minun näkemykseni on, että jos halutaan nostaa koulutustasoa, silloin on edistettävä myös sitä, että eri ihmisryhmät pääsisivät nykyistä helpommin korkeakoulutukseen eikä se jäisi kiinni taustasta, Suutari toteaa.
Jenny Kasongo huomauttaa, että koulutusasteen nostaminen edellyttää myös opiskelijoiden toimeentulon parantamista.
– Opintotuen uudistamisesta pitää olla selkeä suunnitelma. Tavoitteena on opintorahan tasokorotus 100 eurolla, ja opintotukikuukausien määrän lisääminen.
Jenni Suutari on samaa mieltä Jenny Kasongon kanssa siitä, että opiskelijoiden toimeentulo on todella tärkeä asia korkeakoulupolitiikasta puhuttaessa.
– Poliittisessa keskustelussa esiintyy sellainen käsitys, että pelkästään aloituspaikkoja lisäämällä ja TKI-investointeja kasvattamalla saadaan Suomen laskenut osaamistaso nousuun. Jos kuitenkin samaan aikaan aloituspaikkoja ei rahoiteta täysimääräisesti, leikataan asumistuesta tai pidetään opintoraha ja tukikuukaudet nykyisellään, ei osaamistaso siitä nouse, Suutari toteaa.
– Mielestäni poliittisella kentällä on hyvin jaettu tavoite osaamistason nostamisesta, joka vaikuttaa myös työllisyyteen. Osaamistaso ei kuitenkaan voi nousta, ellei myös opiskelijoiden toimeentuloon panosteta.
Jenny Kasongon mielestä opintotukijärjestelmä ylipäänsä pitäisi nähdä yhteiskunnan investointina omaan tulevaisuuteensa.
– Korona-aikana nähtiin, kuinka opiskelijat jätettiin nurkkaan. Toivotettiin tsemppiä. Nyt viimeistään ensi vuonna kun hallitusneuvotteluja käydään, on uuden hallituksen ohjelmassa konkreettisesti näyttävä, että opiskelijoita ja tulevaisuuttamme tuetaan, Kasongo sanoo.
Elämiseen riittävä vastikkeeton perustulo olisi Kasongon mielestä täydellinen ratkaisu, mutta se tosin näyttää poliittisesti mahdottomalta.
– Toki SYL:ssä haluaisin lobata edelleen sen eteen ja vaatia sitä, että perustulo saadaan Suomeen vuonna 2027.
uutiskirje 