Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset julkaisi maanantaina talousohjelmansa. Puolue on kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että eduskuntavaalien suurin asia on julkinen talous ja velkaantumisen lopettaminen.
– Julkisen talouden kroonistunut epätasapaino vaatii merkittäviä toimia eikä näin voida jatkaa. Vuosi vuodelta paisuva julkinen sektori, uudet menokohteet ja rahan lappaminen sinne tänne, maksajien määrän väheneminen ja saajien lisääntyminen, demografiset haasteet ja väestön vanheneminen ja muut seikat ovat tosiasioita, puheenjohtaja RiikkaPurra sanoi.
Toisin kuin kokoomus, perussuomalaiset ei kuitenkaan kerro, miten se tasapainottaisi talouden. Puolue on valmis leikkaamaan menoja 2–4 prosenttia vuosittain kaikilta hallinnonaloilta, mutta ei opettajilta, hoitajilta, poliiseilta tai maanpuolustuksesta, se rajasi.
Keneltä perussuomalaiset sitten leikkaisi? Vastaus on epämääräinen.
– Me säästämme ensisijaisesti suomalaisille toissijaisista tai jopa haitallisista kohteista, Purra sanoi.
Konkreettisista leikkauskohteista hän mainitsi perussuomalaisille tutut maahanmuuton ja kehitysyhteistyön.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen mukaan perussuomalaisten linja on käytännössä lähellä kokoomuksen linjaa. 2–4 prosentin leikkaus kaikilta hallinnonaloilta tarkoittaisi vuositasolla 1,6–3,2 miljardin leikkauksia, mikä syventäisi koronakriisin jälkeistä julkisten palveluiden ahdinkoa entisestään, Sarkkinen analysoi talousohjelmaa Facebookissa.
Likainen työ alueiden niskaan
Sarkkisen mukaan hyvinvointialueiden rahoitus vähenisi perussuomalaisten ohjelman myötä jopa 400–800 miljoonalla eurolla vuodessa. Se vaarantaisi vakavalla tavalla sote-palveluiden saatavuuden koko maassa. Myös koulutukseen ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset laskettaisiin sadoissa miljoonissa.
Opettajilta, hoitajilta ja poliiseilta siis kuitenkin leikattaisiin hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kuntien valtionosuuksiin tehtävien säästöjen kautta. Päätökset näistä leikkauksista vain sysättäisiin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi, Sarkkinen kirjoittaa.
Sosiaaliturvan leikkauksissa perussuomalaisten jippo on sanoa, että ne koskisivat ”ulkomaalaisia”. Puolueen tavoite on muuttaa sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi, mikä vaatisi perustuslain muutoksen ja olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Purrakin tunnustaa, ettei tämä etene seuraavalla vaalikaudella.
Kun tämä syrjivä, perustuslain ja EU-oikeuden valossa toteuttamiskelvoton esitys jätetään pois laskuista, kohdistuisivat satojen miljoonien sosiaaliturvaleikkaukset muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen, joiden ”uudistamista” perussuomalaiset myös esittävät, Hanna Sarkkinen kirjoittaa.
Oikeisto-opposition talousohjelmat osoittavat, ettei 2010-luvusta ole opittu mitään. Miljardileikkausten aikaankin velkaa otettiin kokoomuslaisten pää- ja valtiovarainministerien kausilla ”holtittomasti”, eikä kestävyysvajetta silti kurottu umpeen. Sen sijaan niillä heikennettiin Suomen taloudellisen menestyksen edellytyksiä, kuten Sarkkinen huomauttaa.
”Holtittoman leikkauspolitiikan” sijasta julkisen talouden kestävyyttä tulee Sarkkisen mukaan edistää ensisijaisesti vahvistamalla veropohjaa, puuttumalla rikkaiden verovälttelyyn, estämällä veropohjan kaventuminen ja jatkamalla viime vuosina nähtyä hyvää työllisyyskehitystä – työsuhteiden laatua unohtamatta.
”Toisin kuin perussuomalaiset esittävät, mahdolliset menosäästöt tulee etsiä peruspalveluiden ja sosiaaliturvan ulkopuolisilta momenteilta”, hän edellyttää.
uutiskirje 