Koulujen eriytyminen ei ilmiönä ole uusi, tiivistää Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Arhinmäen mukaan ilmiö lähti liikkeelle 1990-luvulla, jolloin koulujen haluttiin erilaistuvan.
– Siinä ei ole mitään negatiivista, että kouluilla on omat profiilit. Mutta sitä haluttiin nimenomaan kilpailuhengessä ja silloin alettiin luoda painotuksia, Arhinmäki sanoo KU:n Kaikki uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa.
1990-luvun loppupuolella tehdyssä tutkimuksessa näkyi Arhinmäen mukaan jo se, miten koulut eriytyivät vanhempien taustojen ja hakeutumisen mukaan. Helsingin lähiöissä asuvien lasten huomattiin käyvän painotettua opetusta tarjoavia kouluja, jotka sijaitsivat kantakaupungissa.
”2000-luvun alussa oli paljon vähemmän vieraskielisiä ja silti tämä ilmiö oli voimissaan.”
– Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen.
Arhinmäki painottaa, että on hyvin perusteltuja syitä hakeutua painotettuun opetukseen. Mutta jo 1990-luvun tutkimuksessa havaittiin hakeutumisen syyksi lähikoulun maine.
– Silloin synnytettiin ajattelutapa, että lasten parasta ajattelevien vanhempien vastuu on etsiä parempaa kuin se oma lähikoulu.
Arhinmäki ihmetteleekin nyt julkisuudessa käytävän keskustelun painotuksia.
– 2000-luvun alussa oli paljon vähemmän vieraskielisiä ja silti tämä ilmiö oli voimissaan. Kun tätä on yritetty freimata vieraskielisyyteen liittyväksi ilmiöksi, tämä on enemmän vanhempien taustaan liittyvä ilmiö.
Tutkimuksissa on havaittu, että vanhempien tausta korostuu nykyään entistä enemmän. Yhteiskunnan eriarvoisuus onkin uinut sisälle suomalaisiin kouluihin.
– Koulumarkkinoiden luominen on ollut omiaan johtamaan siihen, että korkeammin koulutetut vanhemmat lähtevät tiedostamattakin hakemaan jotain muuta kuin omaa lähikoulua, Arhinmäki sanoo.
Painotettu opetus jatkuu
Helsingissä virkamiesten valmistelema esitys painotettuun opetukseen tyrmättiin nopeasti kokoomuksen toimesta. Esityksessä kaavailtiin painotettua opetusta saavien lasten sijoittamista kouluissa samoille luokille muiden oppilaiden kanssa.
Syynä esitykseen on se, että painotetun opetuksen on havaittu lisänneen niin kutsuttua koulushoppailua. Tällä hetkellä jotain painotettua opetusta saavat oppilaat ovat omilla luokillaan.
Arhinmäki painottaa, että esityksessä painotettua opetusta esimerkiksi taidealoilla ei olla lopettamassa. Ideana on vain estä luokkien eriytyminen koulun sisällä.
– Painotuksia ei viedä pois, mutta painotetussa opetuksessa olevat opiskelevat pääosin muiden kanssa. Tasa-arvon perusta on se, että tunnemme hyvin erilaisista taustoista olevia ihmisiä.
– Jos koulujen sisällä ei sekoiteta luokkia, se tarkoittaa, että luokalla on aika samankaltaisia lapsia. Se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.
Kokoomuksen vastustus saa Arhinmäen hymähtämään. Muutama vuosi sitten Helsingissä pohdittiin muutoksia koulujen oppilaaksiottoalueisiin. Silloin kokoomus tyrmäsi sen. Nyt puolue vastustaa jyrkästi muutoksia painotettuun opetukseen.
– Kokoomus esittää nyt, että oppilaaksiottoalueita pitää tarkastella. Eteenpäin on menty.
Arhinmäki muistuttaa, että yksinään oppilaaksiottoalueiden muuttaminen ei riitä. Painotettua opetusta pitää viedä enemmän lähiöihin, minkä lisäksi luokkia pitää sekoittaa koulujen sisällä. Samalla tulee jatkaa sekoittavaa asuntopolitiikkaa, jota Helsingissä on tehty vuosikymmeniä. Sillä on estetty kaupungin liiallinen eriytyminen.
– Pitää käyttää kaikkia keinoja.
Voit kuunnella koko keskustelun tästä:
lehti 