Saksan vasemmistopuolue Linkellä oli paljon pelissä helmikuussa pidetyissä Berliinin osavaltioparlamentin uusintavaaleissa ja Bremenin vaaleissa viime sunnuntaina. Berliinissä syksyn 2021 vaalit jouduttiin tapahtuneiden virheiden vuoksi uusimaan.
Bremenissä Linke on ollut yhdessä vihreiden kanssa sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa. Vuonna 2019 muodostettu hallitus on läntisissä osavaltioissa ensimmäinen hallitus, jossa Linke on mukana.
Berliinissä Linke on ollut edustettuna useissa hallituksissa, mutta ei ole enää uusintavaalien jälkeen muodostetussa.
Linken kaksi vahvaa naista
Bremenin talousministeri Kristina Vogt toimi jo neljättä kertaa Linken kärkiehdokkaana maapäivävaaleissa. Hän, samoin kuin terveysministeri Claudia Bernhard on saanut työstään ministerinä arvostusta, mikä näkyy vaalituloksessa. Linke on Bremenissä ottanut etäisyyttä Sahra Wagenknechtin linjaan.
Linken tulos oli 11,1 prosenttia äänistä ja 10 edustajaa, eli sama kuin neljä vuotta aikaisemmin. Linke menetti pienen määrän ääniä sosialidemokraateille, mutta sai vastaavasti lisäystä vihreiden toimintaan tyytymättömiltä. Vihreät menettivät viisi paikkaa, ja jäljelle jäi 11.
SPD on johtanut Bremeniä vuodesta 1945. Demarien Andreas Bovenschulte muodosti 2019 hallituksen yhdessä vihreiden ja Linken kanssa, vaikka kristillisdemokraatit voittivat vaalit. Nyt SPD sai 30,1 prosenttia äänistä ja 28 paikkaa (+5). CDU puolestaan kärsi tappion, mutta säilytti 24 paikkaansa.
Bremenin oikean äärilaidan paikallispuolue, kansalliskonservatiivinen Bürger in Wut (”kiukkuiset kansalaiset”) sai 9 paikkaa entisen yhden sijasta. Puolue peri äärioikeistolaisen AfD:n äänet. Riitojen repimä AfD tarjosi vaaleihin kaksia listoja, jotka molemmat hylättiin.
Bovenschulte on ilmoittanut aloittavansa neuvottelut kaikkien demokraattisten puolueiden kanssa. Linke esittää jatkamista entiseltä pohjalta, CDU puolestaan tarjoaa itseään punamustaan hallitukseen.
Valta vaihtui Berliinissä
Demarit johtivat Berliiniä yli kaksi vuosikymmentä. Uusintavaaleissa helmikuussa CDU kuitenkin otti suurvoiton, sai äänistä 28,2 prosenttia (+10,2,) ja 52 paikkaa (+22). Mittavin lisäkannatus tuli liberaaleilta. FDP jäi alle viiden prosentin äänikynnyksen, ja sen entiset 12 paikkaa karsuttivat CDU:n tulosta.
Kaikki kolme hallituspuoluetta, SPD, vihreät ja Linke, kärsivät tappion, SPD suurimman. SPD ja vihreät päätyivät tasatuloksen (18,4 prosenttia ja 34 paikkaa). Linken tulos oli 12,2 prosenttia ja 22 paikkaa, jossa miinusta kaksi.
Linke ja vihreät esittivät hallitukselle jatkoa entiseltä pohjalta SPD:n Franziska Giffeyn johdolla. Giffey kuitenkin halusi mukaan CDU:n johtamaan hallitukseen. Demarien kenttä on hallituskysymyksessä pahasti jakautunut. Jäsenäänestyksessä CDU:n ja SPD:n neuvottelutulos sai 54,3 prosentin tuen.
Kristillisdemokraateista protestipuolue?
CDU on perinteisesti nähty niin sanottuna kansanpuolueena, jolla on vakiintunut kannattajakunta. Berliinin ja Bremenin vaalit kuitenkin osoittavat jotakin muuta.
Tutkimuksissa on äänestäjiltä tiedusteltu, millä perusteella kukin on antanut äänensä valitsemalleen puolueelle, vakaumuksesta vai protestina.
Berliinissä 50 prosenttia kristillisdemokraatteja äänestäneistä sanoo antaneensa äänensä protestina, pettymyksestä muita puolueita kohtaan, 43 prosentia vakaumuksesta. Bremenissä vastaavat luvut ovat päinvastoin, 43 ja 50 prosenttia.
Vaalitutkijoiden mukaan CDU:n johdon on syytä huolestua, sillä protestiäänestäjät kiinnittyvät puolueseen löyhästi ja vaihtavat helposti puoluetta.
Linken äänestäjistä 80 prosenttia on antanut äänensä vakaumuksesta, sekä Beliinissä että Bremenissä. Myös vihreiden ja sosialidemokraattien kannattajista valtaosa on vakaumuksellisia äänestäjiä.
Toipuminen, ei ratkaisu
Linken selviytyminen kunnialla Bremenin ja Berliinin vaaleista antaa toivoa toipumisesta, mutta ei tuo ratkaisua puolueen ongelmiin.
Liittopäivävaaleissa 2021 puolue oli vähällä pudota liittopäiviltä jäätyään hivenen alle viiden prosentin äänikynnyksen. Niin sanotut suorat mandaatit eli äänestysalueiden voitot Berliinissä ja Leipzigissa avasivat ovet liittopäiville. Liittohallitus on kuitenkin muuttamassa vaalilakia niin, että kyseiset mandaatit poistuisivat, joten Linken olisi tulevaisuudessa saavutettava äänikynnyksen ylittävä tulos pysyäkseen liittopäivillä.
Linkeä uhkaa kuitenkin hajaannus. Sahra Wagenknecht ilmoitti alkuvuodesta, ettei hän enää ole missään vaaleissa ehdokkaana Linken listoilla. Hän uhkaa kumppaneineen perustaa uuden puolueen ja tekee tästä ratkaisun tämän vuoden loppuun mennessä. Tähtäimessä ovat mitä ilmeismmin eurovaalit. Saksassa riittää noin kahden prosentin kannatus yhteen edustajapaikkaan Brysselissä. On arvioitu, että uusi puolue saisi tukea Linkeä äänestäneiden lisäksi myös AfD:n suunnalta.
Uuden puolueen perustaminen olisi Linkelle kohtalokasta, ainakin lyhyemmällä tähtäimellä. Monet painavat nimet, kuten Gregor Gysi ja Dietmar Bartsch yrittävät pitää puoluetta koossa. Se on kuitenkin johtanut toimiin, jotka monet näkyvät Linken jäsenet ovat kokeneet Wagenknechtin linjan myötäilyksi. Moni on jättänyt puolueen.
Linkessä on myös niitä, jotka näkevät Sahra Wagenknechtin erottamisen ainoaksi keinoksi eheyttää puolue, vaikka se johtaisikin vaikeuksiin lyhyellä aikavälillä.
uutiskirje 