KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Lukijan mielipide: Ammattiliittojen on uudistuttava

Teollisuusliiton lakkovahteja piikiekkovalmistaja Okmeticin tehtaan portilla Vantaalla maaliskuussa.

Teollisuusliiton lakkovahteja piikiekkovalmistaja Okmeticin tehtaan portilla Vantaalla maaliskuussa. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Ilari Matuz
1.5.2024 9.00
Fediverse-instanssi:

Liittojen on uudistuttava. Tällaista vaatimusta voitaisiin odottaa oikeistolta, mutta miltä kuulostaisi hienovarainen, mutta myös rohkaiseva kritiikki radikaaliksi mielletyltä, antikapitalistiselta ympäristöliikkeeltä kuten Elokapinalta?

Olisi kohtalokasta sinisilmäisyyttä tuudittautua siihen, että liitot nykyisellä rajoitetulla agendallaan pystyisivät selviytymään ilmastonmuutoksen ja ekokriisin aiheuttamista mullistuksista, jotka yhä syvemmällä XXI vuosisadalla tulevat taatusti altistamaan kriiseille demokraattisia instituutioita ja tuotantotapojamme ennennäkemättömällä intensiteetillä.

Liittojen tulee löytää takaisin omille juurilleen ja rohjeta irtisanoutua pääoman etuja palvelevasta puhe- ja ajattelutavoista, jotka pitävät ihmiskunnan riippuvuuspolulla. Liittojen pitäisi siis muun muassa kansainvälisellä tasolla vaatia luopumista BKT-mittarilla terrorisoidusta, loputtoman talouskasvun illuusiosta ja työmarkkina-asemaan kahlitusta toimeentulosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kilpailukyvyn sijaan on vaadittava kansainvälistä solidaarisuutta, tehokkuusvimman sijaan lyhyempää työaikaa, universaalia perustuloa, työpaikkademokratiaa ja ennen kaikkea markkina-arvoon perustuvan massatuotannon alasajoa. Lyhyesti sanottuna: vastakarvaan toimimista. Ilmastonmuutoksen puristuksessa nämä vaatimukset eivät ole enää kaupunkilaisälymystön utopioita vaan tilastojen ja kärsivien massojen todellisuuden valossa silkkaa rationaalisuutta.

Viime aikojen ehdottomasti innoittavin tapahtuma oli minulle ammattiliittojen ja ympäristöliikkeen yhteisistä aktioista kertovat uutiset. Näiden uutisten ainoa huono puoli oli, ettei tämä yhteistyö ole tapahtunut Suomessa, vaan monessa mielessä esimerkkimaana pidetyssä Saksassa. Ikävä kyllä tällainen edistyksellinen ja kieltämättä vallankumouksellinen ilmiö ei ole vielä rantautunut Suomeen.

Tähän mennessä Saksasta suomalaiseen politiikkaan on tuotu vain saksalaisen poliittisen kulttuurin ikävimmät puolet, kuten ordoliberaaliset, talousmasokistiset, absurdia mittaluokkaa omaavat näkemykset ylijäämää haalivasta valtiosta. Uutisesta innostuneena Elokapina on kuitenkin yrittänyt rakentaa siltoja ja saada ay-liikkeitä kiinnostumaan yhteistyöstä. Toistaiseksi tuloksetta.

Liittojen varauksellisuus pani miettimään. Miksi keskellä ekokriisiä ja parhaillaan meneillään olevaa kurjistamispolitiikkaa ay-liike arastaa ympäristöliikkeitä? Elokapinan tulevan kampanjan narratiiviin kuuluu oikeudenmukaisen vihreän siirtymän vaatiminen, joka hyödyttäisi kaikkia, myös duunareita. Elokapina julkaisi lopputalvena ekologisen jälleenrakentamisen oikeudenmukaisuutta korostavan, liittojen oikeuksia puolustavan kannanoton vailla vastakaikua.

Ennen kaikkea tulee tiedostaa, että ilman liittoja aito ja oikeudenmukainen ekologinen jälleenrakennus ei voi toteutua. Elokapina ymmärtää, että jos sen tavoitteena on luoda painetta päättäjille ja mobilisoida massoja, niin ei voi jättää kuuntelematta työntekijöiden huolia ja intressejä.

Toisaalta taas liittojen pitäisi omaksua ympäristöpolitiikan taloudellisten ja sosiaalisten epäkohtien lisäksi ekologinen ulottuvuus. Tutkimusten mukaan huoli ilmastonmuutoksesta alkaa ylittää huolet työpaikan menettämisestä.

Hallitus kuitenkin jatkaa ympäristölle haitallisten tuotantotoimintojen tukemista miljardien eurojen edestä ja lyö laimin sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuihin toimenpiteisiin. Ekokriisin kiihtyessä tämä on paitsi moraalitonta myös järjetöntä politiikkaa. Liittojen siis kannattaisi liittoutua ympäristöliikkeiden kanssa ja irtisanoutua pelkästään pääoman intresseissä olevasta viherpesusta, eli sokeasta uskosta markkinaehtoisesti toteutettavaan vihreään siirtymään.

Toiseksi on selvää sekin, että tällä hetkellä liittoja vaivaa olennainen ristiriita. Yhtäältä alati jatkuvat ja uusiutuvat taloudelliset kriisit kärjistävät työn ja pääoman eriäviä intressejä, toisaalta liittojen edustamat työntekijät pakostakin joutuvat osallistumaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömän talouden ylläpitämiseen. Liitot ja niiden jäsenet ovat samalla riippuvaisia nykyisestä talousjärjestelmästä, mutta yhtä paljon ovat sen kärsijöitä. Työväki on siis itsekin kiinteä osa tätä peliä, jonka väkisin pönkittäminen käy yhä kalliimmaksi koko ympäristölle ja sen kautta ihmiskunnalle.

Miksi viherkapitalismi ei toimi?

Nykyisestä talousjärjestelmästä tekee kestämättömän muun muassa se, että rahan arvon määrää kansantalouden tuottavuus, eli voittoa varten, maailmanmarkkinoille tarkoitettujen hyödykkeiden määrä. Mitä enemmän ja mitä suuremmalla voittomarginaalilla tietyn maan yritykset pääsevät tyrkyttämään turhanpäisiä kapistuksiaan maapallon maksukykyisille asukkaille – suomeksi sanottuna: mitä paremmin pyhässä kilpailussa pärjätään – sitä enemmän vaurautta kyseinen maa kerryttää itselleen muiden maiden kustannuksella.

Se, joka myy kalliita ja ostaa halpoja tavaroita menestyy kansainvälisessä nälkäpelissä.

Se, joka myy kalliita ja ostaa halpoja tavaroita menestyy siis kansainvälisessä nälkäpelissä. Ongelmana on vaan se, että maapallon aineelliset reunaehdot tulevat ennen pitkää sanelemaan erilaista todellisuutta. Tuotannon edellytyksenä toimivan edullisen energian muuntaminen toimintaa pyörittäväksi sähköksi käy yhä haasteellisemmaksi, mikä tulee vaatimaan äärettömän paljon uusia tuotantolaitoksia, infrastruktuuria, niiden ylläpitämistä, ja niin edelleen. Sen lisäksi fossiilisten polttoaineiden rinnalla tulevaisuuden massatuotannon pullonkaulaksi tulevat sellaisten raaka-aineiden puutokset kuten fosforin, erilaisten alkuaineiden esimerkiksi koboltin tai jopa ehtymättömäksi luullun hiekan!

Teollisuuden ahmimat, halvan tuotannon edellytyksenä toimivat aineet joko tulevat kokonaan loppumaan tai muuttumaan voittomarginaalin kannalta yhä kalliimmaksi. Tämä lisää kussakin maassa toimivalle pääomalle paineita työvoiman ja luonnon halpuuttamiseksi välttääkseen maan luottokelpoisuuden heikkenemistä. Tämä johtaa leikkauspolitiikkaan, tehotuotantoon ja ympäristön turmelemiseen. Voiton suhdeluvun pönkittäminen käy siis yhä hankalammaksi, mikä pakottaa yrityksiä ja niiden etuja vaalivaa valtiota painamaan työvoiman kustannuksia alaspäin ja karsia julkisia palveluja.

Edellä mainittujen valossa täytyy nähdä, että kolmen yhteiskunnallisen ulottuvuuden eli sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten vaatimusten välillä on ristiriita.

Nykyjärjestelmän puitteissa vaikuttaa siltä, että se, mikä on ekologista, mutta myös sosiaalista ei voi olla samalla taloudellistakin. Se, mikä vastaa taloudellisuuden kriteereitä, eli kasvun ja voiton logikkaa ei voi olla sosiaalista, eikä ekologistakaan.

Vihreästä kasvusta haaveileva, yrityksiä suosiva politiikka ei näytä myöskään olevan sosiaalista, eikä pidemmän päälle ekologistakaan kuten tutkimukset ovat osoittaneet. Aika paha dilemma. Umpikujasta pakittamiseksi nykyinen teknokraattinen ja yrityskeskeinen valtaeliitti on laskenut niin sanotun vihreän kasvun varaan.

OECD:n ja Maailmanpankin raporteissa ja tutkimuksissa 2010-luvulla esitetty “decoupling” eli irtikytkentä vaikutti ratkaisseen kaiken. Tässä utopistisessa käsikirjoituksessa BKT:n kasvu teknologisten innovaatioiden ansiosta irtaantuu päästöistä jättäen yhä pienempää hiilijalanjälkeä tinkimättä vauraudesta. Tämän narratiivin mukaan aineellisten resurssien käyttö tulee tehostumaan siinä määrin, että yhteinen kakkumme pystyy kasvamaan ilman ympäristön kuormittamista. Retoriikan tasolla se tarkoittaa enemmän resursseja köyhyyden poistamiseen, todellisuudessa vaan keinoa voiton ja pääoman kerryttämiseen hinnalla millä hyvänsä.

Uusimmat tutkimukset ovat vakuuttavasti osoittaneet, että irtikytkentä ei ole vaan suostunut tapahtumaan. Varakkaat länsimaat ovat kerskailleet tilastoilla, joissa he muka olisivat onnistuneet suhteellisessa irtikytkennässä, mutta tuoreimmista mallinnuksista ja tutkimuksista käy ilmi, että tällainen hyvin vaatimaton ja suhteellinen irtaantuminen on vain tilastollista kaunistelua.

Globaalilla tasolla ekstraktivismi, aineen käyttö ja sitä mukaa päästöt ovat lisääntyneet ennätysmäärin. Teknologia ei siis pysty tarjoamaan ratkaisua ilmastokatastrofin torjumiseen, jos teknologiset uudistukset käytetään markkinaehtoisesti. Tämä on jo pitkään tiedetty Jevonsin paradoksin ansiosta, joka selittää, miksi aineellisten resurssien tehokkaammat käyttötavat eivät ole saaneet laskemaan resurssikäytön volyymiä, eikä työvoiman riistoa, vaan juuri päinvastoin ovat lisänneet niitä kuormittaen ympäristöä ja yhteisöjä.

Tehokkuudella markkinoiden maailmassa on hintoja alentava vaikutus, mikä taas kiihdyttää kysyntää ja sitä kautta tuotantoa. Tämä selittää miksi teknologia yhdistettynä voitontavoitteluun ei riitä päästöjen ja haittojen hillitsemiseen.

Vientialojen markkinausko on pääoman etu

Jos vilkasemme vaikka Paperiliiton kannanottoja kestävään metsäteollisuuteen, huomaamme heti sen, mistä Jevonsin paradoksissa on kyse.

Kirjoituksessaan Paperiliitto esittää, kuinka ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden nimissä se haluaa jatkaa samanlaista puun tuotteistamista ja tavaratulvan tuottamista loputtomiin. Metsä ja luonto ilmenevät Paperiliiton narratiivissa pelkkänä resurssina ja ehtymättömänä vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä. Ristiriidasta markkinoille tuottavan jatkuvan tuotteistamisen ja luonnonvarojen rajallisuuden välillä ei ole sanaakaan.

Toki puu on uusiutuva materiaali siinä mielessä, että aina voi istuttaa uusia puita, mutta jos kaikkiin Paperiliiton artikkelissa ehdottamiin käyttötarkoituksiin käytettäisiin puuta raaka-aineena, kaikki metsät kaadettaisiin silmänräpäyksessä.

Tässä on muutama esimerkki mihin kaikkeen Paperiliitto aikoo käyttää puuperäisiä aineita: komposiitteihin (sellupitoisiin muoviin kaiuttimia, kännyköitä, autojen muovi osia varten , biokemiaan, biopolymeereihin elintarvikkeisiin, lääkkeisiin, kosmetiikkaan. Puuta voi käyttää myös vaatteiden, muovien, asfaltin, eläinten rehun ja liikennebiopolttoaineiden valmistuksessa.

Pitää korostaa, että ongelmana ei ole teknologia, vaan markkinaehtoisen tuottamisen aikaansaama volyymi, jolla ei välttämättä tyydytetäkään ihmisen elämänlaadun kannalta olennaisia tarpeita, vaan lietsotaan ylikulutusta. Kasvavien, kyseenalaisten tarpeiden tyydyttäminen tulee jatkossakin hankaloittaa niin haluttua kestävää metsätaloutta. Ammattiliiton tekstissä siis vilisi työnantajien maailmankuvalle tyypillistä markkinauskoa ja toiveajattelua.

Toimeentulon menettämisen pelosta syntyvä väärä tietoisuus saa työntekijät uskomaan yrityksien tyrkyttämään maailmankuvaan, jossa ainoa tie menestymiseen löytyy talouskasvusta ja kansainvälisestä kilpailusta. Työn ja pääoman näkemysten tällainen yhteenkietoutuminen tekee mahdottomaksi ekologisen jälleenrakentamisen. Siksi Elokapinan ja liittojen pitäisi vaatia yhdessä perustuloa tai sosiaalista osinkoa, siirtymän sosiaalisen haittojen lieventämiseksi. Näin työntekijöillä olisi varaa päästä eroon pääoman universaaleiksi luonnonlajeiksi kuvitelluista talousmalleista, joissa työntekijän ainoana tehtävänä on markkina-arvon tuottaminen loputtomiin.

Tavoitteena olisi siis irrottaa toimeentulo työmarkkinoihin osallistumisen pakosta. Liitot pystyisivät järjestämään työntekoa ja yhteiskunnallisesti välttämättömiä palveluja työmarkkinoiden ulkopuolellakin. Liitoilta löytyy kykyä ja osaamista ympäristölle haitallisten tuotantotoimintojen kontrolloituun purkamiseen, mutta tähän tavoitteeseen ei päästä ilman työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneiden toimeentulon takaamista. Tämä käytännössä tarkoittaisi sosiaalisen osingon käyttöönottoa, eli sosiaaliturvaa täydentävää perustuloa. Lisäksi se tarkoittaisi joustavaa uudelleenkouluttautumista, toisin sanoen työvoiman suojelua markkinoilta. Marxilaisittain sanottuna kyseessä olisi ihmisen työvoiman tavaraluonteen lakkauttaminen.

Liittojen uusvanha tehtävä

Kapitalistisissa tuotantotavoissa piilevät ratkaisemattomat ristiriidat ovat saaneet historian saatossa työväkeä puolustautumaan yllä kuvatun markkinavetoisen yhteiskunnan eriarvoistavilta mekanismeilta. Mutta kamppailun tällaista puolustuksellista ulottuvuutta voidaan katsoa vain haittoja vähentäväksi työksi.

Tämä sisäänpäin kääntyvä, oman ryhmän etuihin keskittyvä asenne osoittautunee vähäiseksi, kun vastassamme ovat kulutustapojen kestämättömyydestä koituvat kriisit. Siinä missä kapitalismin epäkohtia tasaava politiikka on lujittanut kapitalismia lievittämällä työn ja pääoman välistä ristiriitaa pitkin 1900-lukua, ekokriisi pakottaa meidät tiedostamaan systeemin ytimessä piilevän, vielä syvemmän paradoksin: arvonmuodostuksen tapojen (tavaratuotannon) ja planetaarisen kantokyvyn välisen ristiriidan.

Ekokriisin syvetessä liitoilla ei ole enää varaa jatkaa sitä samaa linjaa, mitä ne hyvinvointivaltion synytymävuosina olivat ajaneet. Lännessä liitoilla oli keskeinen asema hyvinvointivaltion perustamisessa. Nyt liittojen institutionaalista joukkovoimaa tarvitaan mitä kipeämmin siirtymävaiheen hallitussa toteuttamisessa ja status quon purkamisessa. Tämä ei kuitenkaan tule onnistumaan, mikäli ay-liike ja parlamentaarinen vasemmisto puhuvat samaa kieltä kuin pääoman lakeijat.

Siksi vasemmistolla ja ay-liikkeellä on näytön paikka todistaa, että ne kykenevät luomaan aivan erilaista diskurssia ja asettamaan uudelleen unohtuneet päämäärät kapitalismin horisontin ylittämiseksi. Tähän asti vain radikaaliksi ymmärretyt liikkeet ovat edustaneet tätä kantaa.

Jos yhteiskunnassa pääoman ja työläisten tavoitteet ovat samat ja ero on vain keinoissa, perustavanlaatuinen muutos ei pääse tapahtumaan. Tähän mennessä talouskasvu on legitimoinut ja ylläpitänyt yhteiskunnallista rauhaa ja vakautta länsimaissa. Ilmastonmuutoksen myötä tämä yhteiskuntasopimus on murenemassa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjoittaja kehottaa tekoihin työelämän uudistamiseksi.

Työuria pitää pidentää alusta, ei vain lopusta

Kirjoittaja vaatii sote- ja pelastuspalveluiden turvaamista koko maassa. Kuva on Kivelän terveysaseman odotustilasta Helsingistä.

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

Hoitajia työssään hoitaja-asemalla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa.

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset