Työttömyysturva muuttuu ensi keväänä, kun nykyiset peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään yleistueksi. Yleistukea maksetaan hallituksen esityksen mukaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hyväksynyt yleistukea koskevan mietinnön, ja asia etenee eduskunnassa lähipäivinä.
Yleistuki lisää työttömyysturvan harkinnanvaraisuutta. Sen saamisen edellytykset ovat pitkälti samoja kuin nykyisessä työmarkkinatuessa eli niihin kuuluvat odotusaika, tarveharkinta ja tuen rajoittamaton kesto. Ne laajenevat jatkossa koskemaan myös nykyisin peruspäivärahaa saavia henkilöitä, joille tulee nykyisestä poiketen tarveharkinta, mutta enimmäismaksuaika poistuu.
Yleistuki on saman suuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, 37,21 euroa päivässä, keskimäärin 800 euroa kuukaudessa. Indeksitarkistuksia ei tehdä ennen vuotta 2028.
Esityksen mukaan noin puolella miljoonalla työttömällä mikään ei muutu, mutta nykyistä useamman työttömän henkilön oikeus perusturvaan määräytyy jatkossa tarveharkinnan perusteella.
Tarveharkintaa koskevat muutokset pienentävät noin 5 000 etuudensaajan saamaa etuutta keskimäärin 1 166 euroa vuodessa. Etuuden määrä taas nousee noin 2 662 etuudensaajalla ja keskimääräinen nousu on 617 euroa kuukaudessa.
Työttömyysturvaa on jo karsittu
SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jättivät mietintöön vastalauseen, jossa ne esittävät sen hylkäämistä. Kolmen oppositioryhmän mielestä tuen taso ei ole riittävä, ”etenkin kun hallitus on jo aiemmin karsinut työttömyysturvan minimiin ajaen työttömiä ja heidän lapsiaan tinkimään kohtuuttomasti arjen toimeentulosta, toimeentulotukiasiakkuuteen ja jopa asunnottomuuteen saakka”.
Kelan vuoden 2024 tilastojen mukaan työmarkkinatuen saajista lähes 40 prosenttia joutui turvautumaan perustoimeentulotukeen, ja nyt hallitus lisää työmarkkinatukea vastaavan tuen saajien määrää. Punavihreä oppositio pitää välttämättömänä, että jatkossa työttömyysturvan perustaso asetetaan riittäväksi ja indeksikorotukset toteutetaan normaalisti vuosittain.
Yleistukeen asetetaan 21 viikon odotusaika, mikäli hakijalla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillista valmiuksia antavaa koulutusta. Sen tarkoituksena on ollut ohjata nuoria koulutuksen piiriin, mikä on opposition mielestä ollut aikanaan järkevää.
Lisää työttömiä toimeentulotuelle
Nyt nuorilla on koulutukseen hakuvelvollisuus työttömyysturvan ehtona jo olemassa, joten odotusaika on pelkkä tulonmenetys työttömäksi jäävälle henkilölle. Se vie työttömiä toimeentulotuen asiakkaiksi.
Yleistuen lisäksi hallitus on tuonut eduskuntaan toimeentulotukeen kohdistuvan leikkauksen sekä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän kiristämisen.
”Yhdessä nämä kolme esitystä muodostavat kokonaisuuden, jonka yhteisvaikutukset voivat olla hyvinkin merkittävät pienituloisten ihmisten ja kotitalouksien arjessa. Kun sosiaaliturvan taso on edellä kuvattujen työttömyysturvaleikkausten sekä asumistuen rajujen heikennysten vuoksi jo lähtökohtaisesti huono, hallituksen esitykset vaikeuttavat entisestään pienituloisten työttömien ja heidän perheidensä selviytymistä”, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vastalauseessa todetaan.
lehti 