Sosiaalinen media ei ole poliittisesti puolueeton. Brasiliassa ja useissa muissa maissa se on levittänyt tehokkaasti äärioikeistolaista ajattelua ja auttanut liikkeen organisoinnissa.
Digimedia soveltuu hyvin laitaoikeiston aatteille ja valeuutisille. Ne muokkaavat rinnakkaista sivilisaatiota perinteiselle kulttuurille, joka alkoi rakentua yli 500 vuotta sitten painotuotteiden, kuten kirjojen ja lehtien, ympärille.
Brasilian presidenttinä vuodet 2019–2022 toiminut äärioikeistolainen Jair Bolsonaro väitti, että perinteiset mediat levittävät valeuutisia.
Samaan aikaan hänen kannattajansa kiistivät tieteen saavutukset, eritoten liittyen ympäristöön, ilmastonmuutokseen, seksuaalisuuteen ja rokotuksiin. Seurauksena oli muun muassa tarpeettoman korkea koronakuolleisuus: 215 miljoonan asukkaan Brasiliassa menehtyi virukseen yli 700 000 henkeä. Se on kymmenesosa maailman kaikista uhreista, vaikka maan osuus maailman väestöstä on vain 2,5 prosenttia.
Tuomari seriffinä
Brasilian parlamentti on yrittänyt vuodesta 2020 hyväksyä lakia suitsimaan verkon jättiläisten, kuten Facebookin, Googlen, Instagramin ja X:n toimintaa. Tavoitteena on torjua valeuutiset ja vihapuhe, jotka virtasivat valtoimenaan vuoden 2018 vaaleissa ja nostivat Bolsonaron valtaan.
Laki valeuutisista hyväksyttiin Brasilian senaatissa 2020, mutta se juuttui parlamentin edustajainhuoneeseen. Puhemies Arthur Lira päätti lykätä kelvottomana pitämänsä lain käsittelyä, ja uutta ehdotusta laatimaan asetettiin komissio.
Lainsäädännön puuttuessa liittovaltion korkeimman oikeuden tuomari Alexandre de Moraes määräsi suljettaviksi kymmeniä sometilejä, joiden omistajat levittivät toistuvasti harhaanjohtavaa tietoa. Somealustoja myös sakotettiin.
Moraesista tuli vuonna 2022 myös ylimmän vaalituomioistuimen puheenjohtaja. ”Demokratian seriffinä” hän joutui äärioikeiston hyökkäysten ja sensuurisyytösten pääkohteeksi. Bolsonaron kannattajat vaativat Moraesin viraltapanoa ja jopa vangitsemista.
Sensuurisyytökset leviävät
Sensuurisyytökset ovat levinneet somesta myös joihinkin perinteisiin viestimiin. Päivälehti Folha de São Paulo syytti huhtikuussa Moraesia ennakkosensuurin palauttamisesta Brasiliaan.
Lehden mukaan tuomarin ratkaisuille oli perusteita vuoden 2022 vaalien alla ja jälkeen, kun Bolsonaron kannattajat kapinoivat ja suunnittelivat vallankaappausta. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, ”Imbesilleillä bolsonaristeilla on oikeus propagoida typeryyksiään”, lehti kirjoitti.
Tammikuun 2023 vallankaappausyrityksessä pidätettiin 1 170 henkeä, joista valtaosa on vapautettu. Korkein oikeus on antanut tuomion 173:lle.
Kysymykset digialustojen sääntelystä ja valeuutisten rankaisemisesta ovat edelleen ratkaisematta. Asialla alkaa olla kiire, sillä lokakuussa pidetään paikallisvaalit Brasilian 5 570 kunnassa.
Teknologia ja taantumus
Vuonna 2018 Bolsonaro voitti vaalit hyvin pienillä resursseilla ja ilman näkyvyyttä kansallisilla radio- ja televisiokanavilla, joilla ehdokkaiden esiintyminen määräytyy puolueen koon mukaan. Aktiivinen kampanjointi somessa kautta maan toi 55,1 prosenttia äänistä toisella kierroksella.
Bolsonarismi veti puoleensa niitä, jotka hylkäävät sivistykselliset edistysaskeleet kuten seksuaalisen ja etnisen monimuotoisuuden sekä feminismin ihmisoikeuksien, koulutuksen, taiteen ja ympäristön aloilla. Moralismillaan liike keräsi kannattajia helluntailaiskirkon ja maaseudun evankelikaalien keskuudessa.
Some tarjosi äärioikeistolle mahdollisuuden koota yhteen aiemmin hajanaiset joukot vanhoillisia konservatiiveja, uskonnollisia fundamentalisteja ja ”sortavaa” valtiota vastustavia yrittäjiä.
Ironista on, että kaikkein nykyaikaisin teknologia pystyttiin valjastamaan näkyvästi taantumuksellisen ja monin tavoin ristiriitaisen poliittisen liikkeen palvelukseen.
Sananvapaus on nyt yksi laitaoikeiston tärkeimmistä tunnuksista, mikä tuo sen yllättäen lähemmäs liberaaleja vastustajiaan. Eikä tässä sopassa haittaa sekään, että sotilasdiktatuuri – jonka radikaaleimmat bolsonaristit pyrkivät palauttamaan Brasiliaan – olisi kaiken vapauden kieltämistä.
lehti 