– Enkä olisi ikinä uskonut, että hallitus ajaa Suomen lähihistorian suurimpaan työmarkkinakriisiin, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi keskiviikkona vappupuheessaan.
Lehtonen puhui kotikaupunkinsa Turun Vähätorilla.
– Enkä olisi uskonut, että ammattiliittojen aktiiveja haukutaan television suorassa lähetyksessä ministerien suulla rikollisiksi laillisten työtaisteluiden järjestämisestä. Tämä oli ennenkuulumatonta, hän arvioi.
”Enkä olisi ikinä uskonut, että hallitus ajaa Suomen lähihistorian suurimpaan työmarkkinakriisiin.”
Hän totesi tietävänsä, että paikalla on ihmisiä, jotka ovat koko elämänsä tehneet työtä palkansaajien puolesta.
– Onko oikein haukkua teitä rikolliseksi? Vastaan. Ei ole, Lehtonen painotti.
Valtiontalous on tekosyy
Lehtonen muistutti pääministeri Petteri Orpon (kok.) toistaneen parin viikon takaisen kehysriihen yhteydessä oikeudenmukaisuutta ja sitä, että kaikki osallistuvat talouden sopeuttamiseen.
– No näinhän ei ole, hän kommentoi.
– Valtiontalous ei voi olla syy kurittaa vain pieni- ja keskituloisia työntekijöitä. Kun tehdään raskaita ja vaikeita päätöksiä, oikeudenmukaisuus tekee niistä siedettävämpiä. Tämän hallituksen linja ei ole ollut oikeudenmukaisuus. Hallitusohjelman nimi ”Vahva ja välittävä Suomi” on vanhentunut vuodessa ja tuntuu tänä päivänä lähinnä vitsiltä, kun hallitus ei ole istunut vielä vuottakaan. Tai jos hallitus on välittävä, niin se välittää lähinnä hyväosaisesta eliitistä ja elinkeinoelämästä.
Hän totesi hallituksen leikkaavan kaikesta muusta paitsi yritystuista.
– Elinkeinoelämä ja vuorineuvokset ovat hallituksen erityissuojeluksessa. Ja toisaalta näyttää myös siltä, että hallitus on vuorineuvosten erityissuojeluksessa. Käsi kädessä he yhdessä romuttavat hyvinvointivaltiota ja sekä sopimisyhteiskuntaa, Lehtonen arvioi.
– Kaiken lisäksi pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra päättivät nostaa arvonlisäveroa ennätyskorkealle. Keneen tämä päätös osuu kovimmin? Pienituloisiin kansalaisiin, joilta on jo leikattu. Ja siitä kärsii kotimainen kulutus ja erityisesti pienyrittäjät. Onko tämä oikein? Onko tämä viisasta? Ei ole!
Palkat jääneet jälkeen
Lehtonen totesi suomalaisten palkkojen jääneen jälkeen elinkustannusten kasvusta.
– Viime vuonna palkansaajan reaaliansiot olivat yli 10 vuoden takaisella tasolla. Osaltaan tätä selittää inflaatio. Mutta tätä selittää myös palkansaajaliikkeen vastuullisuus ja maltillisuus menneinä vuosina. Tämä vastuullisuuden linja on tukenut Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, hän sanoi.
– Kuinka hallitus ja elinkeinoelämän kiittävät työntekijää? Kirjoittamalla yhdessä työntekijöitä kurittavan hallitusohjelman. Ruoskimalla ja nöyryyttämällä palkansaajia ja ammattiyhdistysliikettä. Kiitosta ei ole kuulunut. Lakko-oikeus viedään, työttömyysturva romutetaan ja ammattiyhdistysliike yritetään laittaa polvilleen. Kysyn. Onko tämäkään oikein? Ei! Tämäkään ei ole oikein!
Elinkeinoelämä sanelee
Lehtonen muistutti myös siitä, että hallitus on rajoittamassa lakko-oikeutta elinkeinoelämän vaatimuksesta.
– Esitetyllä tavalla lakko-oikeuden rajoittaminen heikentää pysyvästi työntekijöiden mahdollisuuksia parantaa työehtojaan ja palkkaustaan, etujaan ja oikeuksiaan. Ja entistä vaikeampi vastustaa työnantajien yksipuolisista sanelua, hän sanoi.
Hän ennusti lisäksi, että jatkossa ei ole syytä olettaa, etteikö hallitus pyrkisi heikentämään työehtoja lainsäädännön kautta.
– Jos hallitus pysyy vallassa, sillä on vielä kolme vuotta aikaa toimia. Lakko-oikeuden rajoitus antaa sille mahdollisuuden heikentää työntekijöiden asemaa, esimerkiksi pidentämällä työaikaa tai leikkaamalla palkkoja.
Paikallista sopimista on jo
Lehtonen totesi hallituksen harjoittaman politiikan rikkovan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän perinteitä, luottamusta ja neuvottelukulttuuria ja lisäävän konflikteja ja vastakkainasettelua työmarkkinoilla.
– Paikallinen sopiminen on ollut yleistä useimmilla työpaikoilla jo pitkään. Se on kehitetty Teollisuusliiton ja sen edeltäjien toimesta 90-luvulta lähtien, kuitenkin kattavien työehtosopimusten puitteissa. Tämä on tärkeää, koska se varmistaa työntekijöille neuvotteluaseman ja inhimilliset työolot, kuten työajat ja palkat. Sekä työntekijöille että työnantajille paikallinen sopiminen on ollut hyödyllistä ja tuloksekasta. On virheellistä väittää, ettei Suomessa ole paikallista sopimista tai että sitä ei olisi kehitetty.
Hän arvioi, että toteutuessaan hallituksen, Elinkeinoelämän ja Suomen Yrittäjien tahtomalla mallilla paikallinen sopiminen romuttaa vähitellen työntekijöiltä työnteon minimiehdot. Erityisesti vaarassa ovat palkat ja työajat.
– Jatkossa kukaan ei pysty valvomaan, mitä työpaikoilla sovitaan, Lehtonen varoitti.
– Haluatteko te elää Suomessa, jossa työnantaja sanelee palkan mielivaltaisesti? Minä en!
Juttua päivitetty klo 16.30: Korjattu ingressin Metalliliitto Teollisuusliitoksi.
lehti 