Keskusjärjestö STTK pitää huonona pääministeri Petteri Orpon johtaman porvarihallituksen aikeita sisältää lakiin vientivetoinen työmarkkinamalli.
Hallitus aikoo vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoite pyritään toteuttamaan lainsäädännöllä siten, että palkantarkistusten yleistä linjaa ei voisi jatkossa ylittää työriitojen sovittelussa annettavalla sovintoehdotuksella.
”Ei tule säätää lailla”
Naisen euro oli vuonna 2023 84,3 senttiä.
STTK:n mielestä lakiin kirjattu vientimalli lisäisi, pahentaisi ja pitkittäisi työriitoja. Se myös heikentäisi valtakunnansovittelijan toimintaedellytyksiä ja vähentäisi sovittelutoimen tosiasiallista merkitystä.
Lisäksi edellytykset palkkatasa-arvon edistämiseen heikkenisivät rajusti.
– Tämä kaikki heikentäisi Suomen työmarkkinoiden toimivuutta. Työmarkkinamallin on perustuttava työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen ja sopimiseen, eikä siitä tule säätää lailla, johtaja Minna Ahtiainen korostaa.
Sukupuolittuneen työmarkkinat
STTK muistuttaa siitä, että Suomessa työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli vain kymmenen prosenttia palkansaajista.
Tasa-ammatit ovat niitä, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä.
Työvoimatutkimuksen mukaan työllisten naisenemmistöisimmät toimialat vuonna 2022 olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (naisia 85 prosenttia), muu palvelutoiminta mukaan lukien järjestöt (naisia 73 prosenttia) ja koulutus (naisia 69 prosenttia). Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2022 puolestaan olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät ja rakennustyöntekijät paitsi sähköasentajat.
– Työmarkkinoiden segregaatio ja naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus ovat tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat naisten ja miesten välisen palkkaeron taustalla, Ahtiainen toteaa.
Hän painottaa sitä, että palkkaukseen liittyy myös rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkojen kehittymiseen. Niihin kuuluu muun muassa sopimuskorotusten ylittävän ansiokehityksen vähäisyys julkisen sektorin palkkauksessa.
– Naisen euro vuonna 2023 oli 84,3 senttiä, hän muistuttaa
”Malli heikentäisi tilannetta”
STTK korostaa, että lakiin kirjattu vientimalli ei huomioi Suomen erityispiirteitä toimialojen eriytymisestä sukupuolen perusteella.
– Malli heikentäisi tilannetta entisestään, kun mahdollisuudet palkkaerojen umpeen kuromiseksi heikkenisivät. Palkkojen jälkeenjääneisyys kasvaa sekä palkkauksen rakenteellisten tekijöiden vuoksi että naisten keskimäärin matalampien palkkojen ja prosentuaalisten palkankorotusten vuoksi, Ahtiainen sanoo.
– Myöskään valtakunnansovittelijalle ei jäisi mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa.
STTK kutsuukin yhdessä tosien palkansaajakeskusjärjestön SAK: kanssa kansalaisia STOP nyt! -mielenosoitukseen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta. Mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla klo 12–14.
uutiskirje 
